Vesitalousasioiden hallinto kahdessatoista EU:n jäsenvaltiossa
Gästgifvars, Maria (1999)
Lataukset:
Gästgifvars, Maria
maa- ja metsätalousministeriö
1999
Julkaisusarja:
Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 5/1999This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:951-53-2001-1Tiivistelmä
Julkaisussa on kuvattu kahdentoista EU:n jäsenvaltion vesitalousasioiden nykyisen hallintojärjestelmän pääpiirteet. Tarkastelussa mukana olevat valtiot ovat Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska, Suomi, Ruotsi, Tanska, Saksa Itävalta, Alankomaat, Espanja, Portugali, Italia ja Kreikka. Tarkasteltavien valtioiden hallintojärjestelmien eroja ja yhtäläisyyksiä on verrattu vesialueiden omistus- ja käyttöoikeuksien, lupajärjestelmien sekä suunnittelukäytäntöjen suhteen.
Euroopan yhteisön valmisteilla olevalla vesipolitiikan puitedirektiivillä pyritään turvaamaan vesivarojen käyttöedellytykset yhtenäistämällä vesivarojen suojeluun liittyvät toimenpiteet yhteisön alueella. Direktiivi edellyttäisi, että vesistöaluekokonaisuuksista muodostetaan vesipiirit ja niille määritellään toimivaltaiset viranomaiset vastaamaan direktiivin toimeenpanosta. Vaikutukset kohdistuisivat erityisesti vesiasioiden hallintoon, suunnitteluun, seurantaan ja kansainväliseen yhteistyöhön. Myös tätä on tarkasteltu julkaisussa.
Tutkimus on jatkoa Teknilliseen korkeakouluun tehdylle diplomityölle ja se on laadittu maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta yhteistyössä Teknillisen korkeakoulun ja Helsingin yliopiston kanssa.
Euroopan yhteisön valmisteilla olevalla vesipolitiikan puitedirektiivillä pyritään turvaamaan vesivarojen käyttöedellytykset yhtenäistämällä vesivarojen suojeluun liittyvät toimenpiteet yhteisön alueella. Direktiivi edellyttäisi, että vesistöaluekokonaisuuksista muodostetaan vesipiirit ja niille määritellään toimivaltaiset viranomaiset vastaamaan direktiivin toimeenpanosta. Vaikutukset kohdistuisivat erityisesti vesiasioiden hallintoon, suunnitteluun, seurantaan ja kansainväliseen yhteistyöhön. Myös tätä on tarkasteltu julkaisussa.
Tutkimus on jatkoa Teknilliseen korkeakouluun tehdylle diplomityölle ja se on laadittu maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta yhteistyössä Teknillisen korkeakoulun ja Helsingin yliopiston kanssa.