Uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön yleismittarit
Timonen, Risto; Nikkola, Elina (1999)
Lataukset:
maa- ja metsätalousministeriö
1999
Julkaisusarja:
Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 3/1999
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:951-53-1954-4
http://urn.fi/URN:ISBN:951-53-1954-4
Tiivistelmä
Maa- ja metsätalousministeriö asetti 30.3.1999 viisi asiantuntijatyöryhmää kehittämään uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön yleismittareita. Asiantuntijaryhmien työtä ohjasi 30.3.1998 asetettu ohjausryhmä.
Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia uusiutuvia luonnonvaroja ovat mm. viljelymaa, maatalouden kasvi- ja eläinlajit, metsät ja niiden puuvarat, metsien ja soiden keräilytuotteet, riistaeläimet, porot, kalat, ravut ja vesistöt. Kestävällä käytöllä tarkoitetaan näiden luonnonvarojen käyttöä ja hoitoa tuottavasti, taloudellisesti ja sosiaalisesti hyväksyttävästi siten, että säilytetään luonnonvaran määrä, monimuotoisuus ja laatu sekä taataan luonnonvaran uusiutumiskyky ja elinvoimaisuus. Tärkeitä näkökohtia ovat myös luonnonvarasta ja sen käytöstä saatavat aineettomat hyödyt, kuten maiseman kauneus sekä virkistys- ja kulttuuriarvot.
Työryhmien tehtävänä oli kehittää toimiva yleismittaristo, jonka avulla voidaan seurata kestävää kehitystä maatalouden, kalatalouden, riistatalouden, porotalouden, vesivarojen käytön ja hoidon sekä maaseudun piirissä. Mittariston avulla voidaan seurata uusiutuvien luonnonvarojen käytön kestävyyttä ja ohjata toimintaa ministeriön eri vastuualueilla oikeaan suuntaan. Mittareiden avulla on tarkoitus kerätä valtakunnallisesti luotettavaa ja oikein kohdennettua tietoa uusiutuvista luonnonvaroista, niihin kohdistuvista paineista ja uhkista sekä luonnonvarojen määrällisistä ja laadullisista kehityssuunnista. Suomen kestävän metsätalouden indikaattorien kehittämistä jatketaan MMM:n metsäosastolla, joten ne eivät kuulu tämän työn piiriin.
Ohjausryhmä hyväksyi kokouksessaan 15.2.1999 asiantuntijaryhmien työn perusteella laaditun yleismittarikokoelman otettavaksi koekäyttöön. Noin kahden vuoden kuluttua maa- ja metsätalousministeriö kutsuu eri asiantuntija- ja käyttäjätahojen edustajat arvioimaan mittarikokoelman soveltuvuutta
käyttötarkoituksiinsa.
Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia uusiutuvia luonnonvaroja ovat mm. viljelymaa, maatalouden kasvi- ja eläinlajit, metsät ja niiden puuvarat, metsien ja soiden keräilytuotteet, riistaeläimet, porot, kalat, ravut ja vesistöt. Kestävällä käytöllä tarkoitetaan näiden luonnonvarojen käyttöä ja hoitoa tuottavasti, taloudellisesti ja sosiaalisesti hyväksyttävästi siten, että säilytetään luonnonvaran määrä, monimuotoisuus ja laatu sekä taataan luonnonvaran uusiutumiskyky ja elinvoimaisuus. Tärkeitä näkökohtia ovat myös luonnonvarasta ja sen käytöstä saatavat aineettomat hyödyt, kuten maiseman kauneus sekä virkistys- ja kulttuuriarvot.
Työryhmien tehtävänä oli kehittää toimiva yleismittaristo, jonka avulla voidaan seurata kestävää kehitystä maatalouden, kalatalouden, riistatalouden, porotalouden, vesivarojen käytön ja hoidon sekä maaseudun piirissä. Mittariston avulla voidaan seurata uusiutuvien luonnonvarojen käytön kestävyyttä ja ohjata toimintaa ministeriön eri vastuualueilla oikeaan suuntaan. Mittareiden avulla on tarkoitus kerätä valtakunnallisesti luotettavaa ja oikein kohdennettua tietoa uusiutuvista luonnonvaroista, niihin kohdistuvista paineista ja uhkista sekä luonnonvarojen määrällisistä ja laadullisista kehityssuunnista. Suomen kestävän metsätalouden indikaattorien kehittämistä jatketaan MMM:n metsäosastolla, joten ne eivät kuulu tämän työn piiriin.
Ohjausryhmä hyväksyi kokouksessaan 15.2.1999 asiantuntijaryhmien työn perusteella laaditun yleismittarikokoelman otettavaksi koekäyttöön. Noin kahden vuoden kuluttua maa- ja metsätalousministeriö kutsuu eri asiantuntija- ja käyttäjätahojen edustajat arvioimaan mittarikokoelman soveltuvuutta
käyttötarkoituksiinsa.