Viljelijätukien valvonnan rationalisointia selvittävän työryhmän loppuraportti
maa- ja metsätalousministeriö
13.12.2011
Julkaisusarja:
Maa- ja metsätalousministeriön työryhmämuistio 9/2011This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-453-679-0Tiivistelmä
Työryhmän toimeksiantona on ollut viljelijätukien valvontatoiminnan rationalisointivaihtoehtojen selvittäminen. Keskeisenä tehtävänä on ollut selvittää, miten ELY–keskusten suorittamaan valvontaan kohdistuvia kustannuksia voitaisiin pysyvästi alentaa vaarantamatta toiminnan luotettavuutta ja laatua. Tarkastelun kohteena ovat olleet valvonnan sekä kenttä- että toimistotyön rationalisointimahdollisuudet Euroopan komission aikaisemmat tarkastushavainnot huomioon ottaen. Lisäksi työryhmän on tullut kartoittaa ELY-keskusten sisäiset ja väliset yhteistyömahdollisuudet sekä val-vonnan eri työvaiheiden ulkoistamismahdollisuudet.
Työssä on lähinnä tarkasteltu peltovalvontaprosessia, koska 75 % ELY–keskusten valvonnan re-sursseista kohdistuu näihin tehtäviin. Johtopäätöksinä kehittämiskohteista, joiden merkitys valvon-tatyön rationalisointiin ja kustannussäästöjen saavuttamiseen on olennainen, työryhmä on toden-nut keskeisimmiksi seuraavat:
• tukijärjestelmien ja –ehtojen yksinkertaistaminen
• valvontamäärät
• sähköisen asioinnin ja sovellusten kehittäminen
• teknisten ratkaisujen toteuttaminen ja ns. hyvät käytännöt
• valvontatyön organisoinnin kehittäminen
EU:n yhteisen maatalouspolitiikan CAP2020–uudistuksen mukanaan tuomat muutokset on pyritty ottamaan huomioon niiltä osin kuin ne ovat olleet tiedossa.
Työryhmä on kokenut tehtävänsä hyvin haasteellisena, sillä vaatimukset valvonnan laajuudesta ja laadusta ovat tiukentuneet käytettävissä olevien resurssien säilyessä yleensä korkeintaan ennal-laan. Työryhmän näkemyksen mukaan olennaisimmat kustannussäästöt on saavutettavissa tukijär-jestelmiä uudistamalla ja yksinkertaistamalla sekä sähköistä asiointia ja tietojärjestelmiä kehittä-mällä. Työryhmä on arvioinut kustannussäästöjen määrää ja jakautumista kehittämiskohteittain. Mahdolliset vähennykset ELY-keskusten valvonnan kustannuksiin ovat pääsääntöisesti saatavissa aikaisintaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistusten mukaisten tukijärjestelmämuutosten to-teuttamisen yhteydessä vuodesta 2014 alkaen. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että EU:n CAP2020–valmistelutyössä otetaan huomioon riittävästi valvonnan kehittämiskohteita koskevat näkökohdat.
ELY-keskusten sisäiset ja väliset yhteistyömahdollisuudet sekä valvonnan osaprosessien ulkois-taminen edellyttävät lisäselvityksiä ennen päätöksentekoa. Valvontaprosessin ulkoistaminen koko-naisuutena ei vaikuta työryhmän tarkastelemien ulkomaisten kokemusten valossa tarkoituksenmu-kaiselta. Työryhmä pitää kuitenkin valvontaprosessien eräiden osien kustannustehokasta ulkois-tamista mahdollisena ja pitää tärkeänä tätä koskevan erillisselvityksen tekemistä sekä sen johto-päätösten kytkemistä valvontaprosessin teknisten sovellutusten kehittämistyöhön.
Työryhmän näkemyksen mukaan valvonnan kehittämistyön on oltava jatkuvaa ja tukijärjestelmien kehittämiseen tarkoituksenmukaisesti liittyvää. Lähtökohtana tulee olla yksinkertaiset, selkeät ja järkevin toimenpitein mitattavissa olevat tukiehdot sekä niiden säädösperusteiset vaatimukset täyt-tävä valvonta tarkoituksenmukaisilla ja kustannustehokkailla valvontamenetelmillä.
Työssä on lähinnä tarkasteltu peltovalvontaprosessia, koska 75 % ELY–keskusten valvonnan re-sursseista kohdistuu näihin tehtäviin. Johtopäätöksinä kehittämiskohteista, joiden merkitys valvon-tatyön rationalisointiin ja kustannussäästöjen saavuttamiseen on olennainen, työryhmä on toden-nut keskeisimmiksi seuraavat:
• tukijärjestelmien ja –ehtojen yksinkertaistaminen
• valvontamäärät
• sähköisen asioinnin ja sovellusten kehittäminen
• teknisten ratkaisujen toteuttaminen ja ns. hyvät käytännöt
• valvontatyön organisoinnin kehittäminen
EU:n yhteisen maatalouspolitiikan CAP2020–uudistuksen mukanaan tuomat muutokset on pyritty ottamaan huomioon niiltä osin kuin ne ovat olleet tiedossa.
Työryhmä on kokenut tehtävänsä hyvin haasteellisena, sillä vaatimukset valvonnan laajuudesta ja laadusta ovat tiukentuneet käytettävissä olevien resurssien säilyessä yleensä korkeintaan ennal-laan. Työryhmän näkemyksen mukaan olennaisimmat kustannussäästöt on saavutettavissa tukijär-jestelmiä uudistamalla ja yksinkertaistamalla sekä sähköistä asiointia ja tietojärjestelmiä kehittä-mällä. Työryhmä on arvioinut kustannussäästöjen määrää ja jakautumista kehittämiskohteittain. Mahdolliset vähennykset ELY-keskusten valvonnan kustannuksiin ovat pääsääntöisesti saatavissa aikaisintaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistusten mukaisten tukijärjestelmämuutosten to-teuttamisen yhteydessä vuodesta 2014 alkaen. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että EU:n CAP2020–valmistelutyössä otetaan huomioon riittävästi valvonnan kehittämiskohteita koskevat näkökohdat.
ELY-keskusten sisäiset ja väliset yhteistyömahdollisuudet sekä valvonnan osaprosessien ulkois-taminen edellyttävät lisäselvityksiä ennen päätöksentekoa. Valvontaprosessin ulkoistaminen koko-naisuutena ei vaikuta työryhmän tarkastelemien ulkomaisten kokemusten valossa tarkoituksenmu-kaiselta. Työryhmä pitää kuitenkin valvontaprosessien eräiden osien kustannustehokasta ulkois-tamista mahdollisena ja pitää tärkeänä tätä koskevan erillisselvityksen tekemistä sekä sen johto-päätösten kytkemistä valvontaprosessin teknisten sovellutusten kehittämistyöhön.
Työryhmän näkemyksen mukaan valvonnan kehittämistyön on oltava jatkuvaa ja tukijärjestelmien kehittämiseen tarkoituksenmukaisesti liittyvää. Lähtökohtana tulee olla yksinkertaiset, selkeät ja järkevin toimenpitein mitattavissa olevat tukiehdot sekä niiden säädösperusteiset vaatimukset täyt-tävä valvonta tarkoituksenmukaisilla ja kustannustehokkailla valvontamenetelmillä.