Ehdotus kansalliseksi vieraslajistrategiaksi
Marttila, Veikko; Niemivuo-Lahti, Johanna; Kaipainen, Jaana (2011-03-30)
maa- ja metsätalousministeriö
30.03.2011
Julkaisusarja:
Maa- ja metsätalousministeriön työryhmämuistio 2/2011This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-453-638-7Tiivistelmä
Kansallisen vieraslajistrategian tavoitteena on rajoittaa haitallisten vieraslajien aiheuttamia haittoja ja riskejä Suomen luonnolle, luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle sekä elinkeinoille. Tavoitteena on toimia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa haitallisten vieraslajien torjumiseksi, sillä tällöin vieraslajien haittojen torjunta on tehokkainta sekä myös huomattavasti edullisempaa.
Asiantuntija-arvioiden mukaan vuoden 2011 alussa on tunnistettu 157 Suomessa jo esiintyvää haitallista vieraslajia, jotka aiheuttavat selkeästi todennettavia välittömiä tai välillisiä haittavaikutuksia. Haitallisista vieraslajeista merkittävin osa, 108 lajia, on maa- ja metsätalouden vieraslajeja. Muista haitallisista vieraslajeista 5 lajia esiintyy Suomen aluevesillä Itämeressä, 5 sisävesistöissä, 6 lajia on maaselkärankaisia, 24 kuuluu vieraskasveihin ja 9 lajia sisätuholaisiin. Vuoden 2011 alussa Suomessa on lisäksi tunnistettu noin 128 tarkkailtavaa tai paikallisesti haitallista Suomen alkuperäislajistoon kuulumatonta lajia. Erityisen haitallisiksi vieraslajeiksi työryhmä määritteli vaarallisten kasvintuhoojien eli niin kutsuttujen karanteenilajien (37 kpl) lisäksi kurtturuusun, rapuruton, jättiputket, espanjansiruetanan sekä minkin.
Haitallisten vieraslajien haittavaikutusten vähentämiseksi vaaditaan toimenpiteitä. Ehdotuksessa kansalliseksi vieraslajistrategiaksi on esitetty 16 erilaista toimenpidekokonaisuutta. Työryhmä esittää, että saatetaan vieraslajeja koskeva lainsäädäntö kattavaksi, perustetaan lautakunta huolehtimaan vieraslajeja koskevien toimien seurannasta ja edistämisestä, käynnistetään vieraslajeja koskeva viestintä ja koulutus, perustetaan vieraslajiportaali, sekä luodaan varhaisvaroitusjärjestelmä sekä vieraslajien seuranta. Työryhmä ehdottaa myös, että luodaan kansallinen vieraslajeja koskeva riskinarviointijärjestelmä, lisätään vieraslajitutkimusta sekä erityisesti riskinarviointia palvelevaa tutkimusta, varaudutaan estämään vieraslajien maahantulo ja käynnistämään maahan päässeiden vieraslajien nopeat torjuntatoimet sekä kannustetaan vapaaehtoisiin kansalaistoimiin haitallisten vieraslajien torjunnassa. Lisäksi esitetään, että vahvistetaan ja kehitetään rahoituksen lähteitä haitallisten vieraslajien torjumiseksi, sekä varmistetaan, ettei Suomen kautta leviä haitallisia vieraslajeja rajojen yli ja että Suomessa toimitaan myös kansainvälisesti vieraslajien torjumiseksi. Kohdennetut toimenpide-ehdotukset kohdistetaan Itämeren ja sisävesistöjen vieraslajien, vieraiden maaselkärankaisten sekä haitallisten vieraskasvien aiheuttamien haittojen torjuntaan. Strategia sisältää tavoitteen hävittää jättiputki kokonaan Suomesta seuraavan 10-20 vuoden aikana.
Asiantuntija-arvioiden mukaan vuoden 2011 alussa on tunnistettu 157 Suomessa jo esiintyvää haitallista vieraslajia, jotka aiheuttavat selkeästi todennettavia välittömiä tai välillisiä haittavaikutuksia. Haitallisista vieraslajeista merkittävin osa, 108 lajia, on maa- ja metsätalouden vieraslajeja. Muista haitallisista vieraslajeista 5 lajia esiintyy Suomen aluevesillä Itämeressä, 5 sisävesistöissä, 6 lajia on maaselkärankaisia, 24 kuuluu vieraskasveihin ja 9 lajia sisätuholaisiin. Vuoden 2011 alussa Suomessa on lisäksi tunnistettu noin 128 tarkkailtavaa tai paikallisesti haitallista Suomen alkuperäislajistoon kuulumatonta lajia. Erityisen haitallisiksi vieraslajeiksi työryhmä määritteli vaarallisten kasvintuhoojien eli niin kutsuttujen karanteenilajien (37 kpl) lisäksi kurtturuusun, rapuruton, jättiputket, espanjansiruetanan sekä minkin.
Haitallisten vieraslajien haittavaikutusten vähentämiseksi vaaditaan toimenpiteitä. Ehdotuksessa kansalliseksi vieraslajistrategiaksi on esitetty 16 erilaista toimenpidekokonaisuutta. Työryhmä esittää, että saatetaan vieraslajeja koskeva lainsäädäntö kattavaksi, perustetaan lautakunta huolehtimaan vieraslajeja koskevien toimien seurannasta ja edistämisestä, käynnistetään vieraslajeja koskeva viestintä ja koulutus, perustetaan vieraslajiportaali, sekä luodaan varhaisvaroitusjärjestelmä sekä vieraslajien seuranta. Työryhmä ehdottaa myös, että luodaan kansallinen vieraslajeja koskeva riskinarviointijärjestelmä, lisätään vieraslajitutkimusta sekä erityisesti riskinarviointia palvelevaa tutkimusta, varaudutaan estämään vieraslajien maahantulo ja käynnistämään maahan päässeiden vieraslajien nopeat torjuntatoimet sekä kannustetaan vapaaehtoisiin kansalaistoimiin haitallisten vieraslajien torjunnassa. Lisäksi esitetään, että vahvistetaan ja kehitetään rahoituksen lähteitä haitallisten vieraslajien torjumiseksi, sekä varmistetaan, ettei Suomen kautta leviä haitallisia vieraslajeja rajojen yli ja että Suomessa toimitaan myös kansainvälisesti vieraslajien torjumiseksi. Kohdennetut toimenpide-ehdotukset kohdistetaan Itämeren ja sisävesistöjen vieraslajien, vieraiden maaselkärankaisten sekä haitallisten vieraskasvien aiheuttamien haittojen torjuntaan. Strategia sisältää tavoitteen hävittää jättiputki kokonaan Suomesta seuraavan 10-20 vuoden aikana.