Lennonjohtajakoulutuksen järjestämistä koskeva sijoittamisselvitys

Abstract

Työryhmän tehtävänä oli tehdä lennonjohtajakoulutusta koskeva sijoittamisselvitys ja arvioida välittömät, välilliset ja pitkän aikavälin kustannusvaikutukset kahdessa vaihtoehtotilanteessa; siinä tapauksessa, että lennonjohtajakoulutus järjestetään pääkaupunkiseudun ulkopuolella, esimerkiksi Rovaniemellä ja siinä tapauksessa, että se jatkuu Vantaalla.

Vantaalla järjestettävän lennonjohdon perustutkinto -koulutuksen opetustoimen rahoitusjärjestelmän mukaiset lopulliset kustannustiedot vuodelta 2002 ovat käytettävissä vasta vuoden 2003 lopulla. Työryhmä lähti siitä, että Vantaalla jatkuvan koulutuksen opetustoimen rahoitusjärjestelmän mukaiset kustannukset on arvioitu määrättäessä yksikköhinta vuodelle 2002: opiskelijamäärän ollessa 40 Ilmailulaitoksen valtionosuus on 1 039 360 euroa. Rovaniemellä järjestettävän koulutuksen kustannuksia verrattiin näin määriteltyyn kustannustasoon. Lisäkoulutuksen kustannustaso opetustoimen rahoitusjärjestelmän näkökulmasta määriteltiin vastaavasti. Ilmailulaitokselle aiheutuvat kustannusvaikutukset arvioitiin pääsääntöisesti Ilmailulaitoksen arvion pohjalta.

Työryhmä arvioi, että mikäli koulutus siirrettäisiin Rovaniemelle, peruskoulutuksen vuotuiset kustannukset kasvaisivat 324 000 euroa. Yksikköhintojen laskentaperusteena olevat vuotuiset kustannukset kasvaisivat 367 200 euroa. Kasvu johtuisi opetus-, lentokoulutus- ja tilakustannuksista sekä koulutussimulaattorin laitehankinnoista. Kustannusten kasvu vaikuttaisi tekniikan ja liikenteen alan yksikköhintaan. Ilmailulaitokselle määrättävässä yksikköhinnassa kustannusten kasvu tulisi ottaa huomioon asetuksella säädettävän porrastuksen ja vuokratiloista johtuvan korotuksen kautta.

Tarvittavan koulutussimulaattorin hankinnasta, sen päivitysluonteisista uusintainvestoinneista sekä sitä varten tarvittavien tilojen rakentamisesta tai saneerauksesta arvioidaan aiheutuvan yhteensä 12,68 miljoonan euron perustamiskustannukset. Valtionosuus kustannuksista olisi 50% eli 6,34 miljoonaa euroa ja Ilmailulaitoksen osuus 6,34 miljoonaa euroa. Valtionosuuden saaminen edellyttäisi hankkeen priorisointia perustamishankkeita koskevassa hankesuunnitelmassa joko nykyisten määrärahojen puitteissa tai siten, että valtionosuuden määrärahoja korotetaan kyseisellä summalla.

Lennonjohtajien lisäkoulutuksen, tässä yhteydessä välillisinä tarkastellut kustannukset kasvaisivat 480 700 euroa. Lisäkoulutuksen kustannustason nousu aiheuttaisi painetta yksikköhinnan korottamiseen. Kustannukset, joita yksikköhinnan nostolla ei katettaisi, jäisivät Ilmailulaitoksen maksettaviksi.

Sijoittamisratkaisun pitkän aikavälin kustannusvaikutuksia ei edellisten lisäksi erikseen tarkastelu. Työryhmä piti kuitenkin todennäköisenä, että koulutuksen kustannustaso muuttuisi ajan kuluessa edellä arvioitua edullisemmaksi mm. sitä kautta että osa asiantuntijoista muuttaisi pysyvästi Rovaniemelle ja opetuksen järjestelyjä ja jaksotusta kehitettäisiin uuteen tilanteeseen nähden taloudellisemmaksi.

Ilmailulaitos pitää Ilmailulaitoksesta annetun lain (1123/1990) 8 §:n 2 momentin perusteella lähtökohtana, että lennonjohtajien peruskoulutuksen sijoituspaikan muutoksesta aiheutuva kustannuskasvu on Ilmailulaitoksesta riippumatonta ja katsoo, että vastuu lisäkustannuksista kuuluu kokonaan valtiolle.