Palvelu- ja asiakastietojärjestelmien integraation vaikutukset sosiaali- ja terveyspalveluissa
Virtanen, Petri; Smedberg, Jari; Nykänen, Pirkko; Stenvall, Jari (2017-01-10)
Lataukset:
valtioneuvoston kanslia
10.01.2017
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2/2017
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-328-6Tiivistelmä
Tutkimuksen päätavoitteena on selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen sekä asiakastietojärjestelmien
integraation vaikutuksia. Tutkimusaineiston perusteella integraatio on sirpaloitunut: molempiin liittyy eri tasoilla tehtyjä, vaikutuksiltaan hajanaisia ja paikallisia, kokeiluja ja toteutuskäytäntöjä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisvaltaisesta systeemisestä uudistamisesta, joka toteutetaan vertikaalisen ja horisontaalisen integraation periaatteilla, on maailmalta vähän tutkimusnäyttöä. Suomen soteuudistus on kansainvälisesti melko uniikki toimenpide huomioiden sen laajuus ja nopea toteutusaikataulu.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraatio edellyttää niin systeemi-, työntekijä- kuin asiakaslähtöistä muutosta. Muutokselle suopean ilmapiirin luomisessa ja muutoksen etenemisessä on syytä korostaa keskijohdon ja lähiesimiesten merkitystä. Asiakaslähtöisyyden kannalta asiakkaiden vastuuttaminen valintojen tekijäksi on usein kohtuutonta: he tarvitsevat ammattilaisen apua muutoinkin tilanteessaan. Mikäli sosiaali- ja terveyspalveluissa ei jatkossa onnistuta rakentamaan yhteistyöhön perustuvaa rajapinta-ajattelua julkisesti ja yksityisesti tuotettujen sekä maakuntien ja kuntien palvelujen käyttäjien välille, sote-uudistuksen suuret toiminnalliset ja kustannuskasvun hillintään tähtäävät tavoitteet jäävät toteutumatta.
Tietojärjestelmissä yhtenäinen ja semanttinen tieto palvelee kaikkia palvelujärjestelmän toimijoita – järjestäjiä, tuottajia, asiakkaita, työntekijöitä ja erilaisissa positioissa olevia päätöksentekijöitä. Tietojärjestelmien uudistaminen vaatii kuitenkin johdonmukaisuutta, kokeiluja, mahdollisuuksien havainnointikykyä ja kokonaisvaltaista ymmärrystä asiakas- ja potilaskohtaisen tiedon käyttömahdollisuuksista.
integraation vaikutuksia. Tutkimusaineiston perusteella integraatio on sirpaloitunut: molempiin liittyy eri tasoilla tehtyjä, vaikutuksiltaan hajanaisia ja paikallisia, kokeiluja ja toteutuskäytäntöjä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisvaltaisesta systeemisestä uudistamisesta, joka toteutetaan vertikaalisen ja horisontaalisen integraation periaatteilla, on maailmalta vähän tutkimusnäyttöä. Suomen soteuudistus on kansainvälisesti melko uniikki toimenpide huomioiden sen laajuus ja nopea toteutusaikataulu.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraatio edellyttää niin systeemi-, työntekijä- kuin asiakaslähtöistä muutosta. Muutokselle suopean ilmapiirin luomisessa ja muutoksen etenemisessä on syytä korostaa keskijohdon ja lähiesimiesten merkitystä. Asiakaslähtöisyyden kannalta asiakkaiden vastuuttaminen valintojen tekijäksi on usein kohtuutonta: he tarvitsevat ammattilaisen apua muutoinkin tilanteessaan. Mikäli sosiaali- ja terveyspalveluissa ei jatkossa onnistuta rakentamaan yhteistyöhön perustuvaa rajapinta-ajattelua julkisesti ja yksityisesti tuotettujen sekä maakuntien ja kuntien palvelujen käyttäjien välille, sote-uudistuksen suuret toiminnalliset ja kustannuskasvun hillintään tähtäävät tavoitteet jäävät toteutumatta.
Tietojärjestelmissä yhtenäinen ja semanttinen tieto palvelee kaikkia palvelujärjestelmän toimijoita – järjestäjiä, tuottajia, asiakkaita, työntekijöitä ja erilaisissa positioissa olevia päätöksentekijöitä. Tietojärjestelmien uudistaminen vaatii kuitenkin johdonmukaisuutta, kokeiluja, mahdollisuuksien havainnointikykyä ja kokonaisvaltaista ymmärrystä asiakas- ja potilaskohtaisen tiedon käyttömahdollisuuksista.