Smart Countryside : Maaseudun palveluiden kehittäminen ja monipuolistaminen digitalisaatiota ja kokeiluja hyödyntämällä
Antikainen, Janne; Honkaniemi, Tuomas; Jolkkanen, Arja; Kahila, Petri; Kotilainen, Anu; Kurvinen, Arja; Lemponen, Virpi; Lundström, Niklas; Luoto, Ilkka; Niemi, Tomi; Pyykkönen, Sinikukka; Rehunen, Antti; Saukkonen, Pasi; Viinamäki, Olli-Pekka; Viinikka, Arto (2015-01-25)
valtioneuvoston kanslia
25.01.2015
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9/2017
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-338-5Tiivistelmä
Smart Countryside – Maaseudun palveluiden kehittäminen ja monipuolistaminen digitalisaatiota ja kokeiluja hyödyntämällä -selvitys perehtyy maaseudun sähköisten palveluiden nykytilaan, mahdollisuuksiin, kansainvälisiin käytäntöihin ja palveluiden käyttäjien näkemyksiin.
Digitalisaatio tuo palvelut lähelle, vähentää kustannuksia ja sujuvoittaa prosesseja. Digitalisaatiolla voi olla suuri merkitys suomalaisella maaseudulla, missä niin yksityiset kuin julkiset palvelut muuttuvat nopeasti ja etäisyydet fyysisiin palvelupisteisiin kasvavat. Suomalainen insinööriosaaminen ja infrastruktuuri ovat monin paikoin kovatasoista ja ihmisten suhtautuminen digitalisaatioon on varovaisen innokasta, mutta palveluistamisessa ja asiakaslähtöisyydessä riittää parannettavaa.
Valitettavasti suomalaisilla, sekä yrityksillä että asukkailla on kuilu digitalisaation hyödyntämisen tahdossa ja taidoissa – kaikilla ei ole yhtäläisiä valmiuksia tarttua digitalisaation mahdollisuuksiin. Digitalisaation mahdollisuudet ja hyödyt on tuotava yhä selvemmin esiin, kansalaisdigitaidot saatava kuntoon sekä edelläkävijäyritykset ja -alueet vahvemmin näkyville. Toimivat tietoliikenneyhteydet sekä digineuvonta ja -ohjaus ehkäisevät digisyrjäytymistä. Sähköisten palvelujen kokeiluja ja niiden perusteella syntyvien kokemusten vaihtoa tarvitaan mm. liikenne- ja sote-palveluissa ja etätyön ja -opiskelun uusissa mahdollisuuksissa.
Maaseudun kehittämisen piirteenä on aina ollut vahva paikallistuntemus. Digitalisaatio voi tuoda paikalliset kehittämisen voimat vielä vahvemmin yhteen. Julkisen sektorin merkitys alustojen luojina ja dataaineistojen tarjoajana on keskeinen, yhdistykset ja järjestöt taas kanavoivat vapaaehtoistyötä, naapuriapua ja neuvontaa. Huhti-joulukuussa 2016 toteutetun tutkimuksen pohjana olivat kirjallinen aineisto, tilasto- ja rekisteriaineisto ja asiantuntijahaastattelut. Uutta tietoa tuotettiin yrityksille, asukkaille, kuntapäättäjille ja virkamiehille sähköisten ja postitse lähettyjen kyselyjen kautta. Tutkimustuloksia keskustelutettiin ja asukkaiden näkemyksiä kerättiin digikahviloissa Kauhajoella, Kuhmossa ja Rääkkylässä sekä tulevaisuusverstaissa Turussa, Joensuussa ja Kiteellä. Kansainvälinen tarkastelu tehtiin Kanadan ja Skotlannin digitaalisuusstrategioihin.
Digitalisaatio tuo palvelut lähelle, vähentää kustannuksia ja sujuvoittaa prosesseja. Digitalisaatiolla voi olla suuri merkitys suomalaisella maaseudulla, missä niin yksityiset kuin julkiset palvelut muuttuvat nopeasti ja etäisyydet fyysisiin palvelupisteisiin kasvavat. Suomalainen insinööriosaaminen ja infrastruktuuri ovat monin paikoin kovatasoista ja ihmisten suhtautuminen digitalisaatioon on varovaisen innokasta, mutta palveluistamisessa ja asiakaslähtöisyydessä riittää parannettavaa.
Valitettavasti suomalaisilla, sekä yrityksillä että asukkailla on kuilu digitalisaation hyödyntämisen tahdossa ja taidoissa – kaikilla ei ole yhtäläisiä valmiuksia tarttua digitalisaation mahdollisuuksiin. Digitalisaation mahdollisuudet ja hyödyt on tuotava yhä selvemmin esiin, kansalaisdigitaidot saatava kuntoon sekä edelläkävijäyritykset ja -alueet vahvemmin näkyville. Toimivat tietoliikenneyhteydet sekä digineuvonta ja -ohjaus ehkäisevät digisyrjäytymistä. Sähköisten palvelujen kokeiluja ja niiden perusteella syntyvien kokemusten vaihtoa tarvitaan mm. liikenne- ja sote-palveluissa ja etätyön ja -opiskelun uusissa mahdollisuuksissa.
Maaseudun kehittämisen piirteenä on aina ollut vahva paikallistuntemus. Digitalisaatio voi tuoda paikalliset kehittämisen voimat vielä vahvemmin yhteen. Julkisen sektorin merkitys alustojen luojina ja dataaineistojen tarjoajana on keskeinen, yhdistykset ja järjestöt taas kanavoivat vapaaehtoistyötä, naapuriapua ja neuvontaa. Huhti-joulukuussa 2016 toteutetun tutkimuksen pohjana olivat kirjallinen aineisto, tilasto- ja rekisteriaineisto ja asiantuntijahaastattelut. Uutta tietoa tuotettiin yrityksille, asukkaille, kuntapäättäjille ja virkamiehille sähköisten ja postitse lähettyjen kyselyjen kautta. Tutkimustuloksia keskustelutettiin ja asukkaiden näkemyksiä kerättiin digikahviloissa Kauhajoella, Kuhmossa ja Rääkkylässä sekä tulevaisuusverstaissa Turussa, Joensuussa ja Kiteellä. Kansainvälinen tarkastelu tehtiin Kanadan ja Skotlannin digitaalisuusstrategioihin.