Sisältötuotanto-työryhmän väliraportti 5 : Televisiotuotanto digitalisoinnin aikakaudella - tutkijapuheenvuoro digitelevisiosta
opetus- ja kulttuuriministeriö
08.04.2002
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmien muistioita 2002:10
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-442-415-0Tiivistelmä
(1.) Digitaalinen televisiotuotanto muuttaa vakiintuneita audiovisuaalisen alan tuotantorakenteita. Televisiotoimiala on kilpailun kiristymisen, julkisen sääntelyn roolin muutosten, kansainvälisten markkinoiden vapautumisen ja uusmediatoimialan nousun takia rakenteellisten murrosten edessä. Televisiotuotantoyhtiöissä ammattilaisten työtehtävät muuttuvat ja ammattirajoja katoaa. Digitaalisen television ohjelmasisällöstä odotetaan uudenlaista; muuten katsojat eivät halua investoida digisovittimiin. Näin myös televisiokerronnan esteettisten ja sisällöllisten periaatteiden on muututtava, jotta digitaalinen televisio voisi lunastaa siihen kohdistetut odotukset.
(2.) Audiovisuaalinen toimiala ja uusmedia-ala lähenevät toisiaan, sillä digitaalisessa muodossa olevat mediatuotteet antavat tekijöille uudenlaisia monimediatuotannon ja versioinnin mahdollisuuksia. Toisaalta toimialojen yhdentymiskehitys ei tule sujumaan kitkattomasti. Työnkuvia ja niiden sisältöjä tulee määritellä uudelleen, sillä digitaalisen median toimintaympäristössä tuotantoprosessin osat muotoutuvat osittain uusien periaatteiden pohjalta. Erityisesti tämä koskee tuottajan ja toimittajan työnkuvia: interaktion ja interaktiivisen kerronnan kehittäminen muokkaa toimenkuvia osaltaan moniosaajuuden suuntaan.
(3.) Erityisesti digitaalisen television tuloon liitetty ajatus interaktiivisuuden kehittämisestä siirtää televisiotuotannon painopistettä esituotannon ja suunnittelutyön puolelle. Interaktiivisen kerronnan ideoita hyödyntävät mediatuotteet vaativat kunnollista käsikirjoitusosaamista ja suunnitteluprosessin hallintaa. Tällä hetkellä media-alan koulutusjärjestelmä on kuitenkin edelleen painottunut teknisten taitojen koulutukseen. Sisältösuunnittelun ja käsikirjoittamisen koulutusta tarvittaisiin huomattavasti aikaisempaa enemmän. Näin voitaisiin Suomessakin luoda laadukkaita, interaktiivisen kerronnan ideaa hyödyntäviä televisio-ohjelmia ja palveluita.
(2.) Audiovisuaalinen toimiala ja uusmedia-ala lähenevät toisiaan, sillä digitaalisessa muodossa olevat mediatuotteet antavat tekijöille uudenlaisia monimediatuotannon ja versioinnin mahdollisuuksia. Toisaalta toimialojen yhdentymiskehitys ei tule sujumaan kitkattomasti. Työnkuvia ja niiden sisältöjä tulee määritellä uudelleen, sillä digitaalisen median toimintaympäristössä tuotantoprosessin osat muotoutuvat osittain uusien periaatteiden pohjalta. Erityisesti tämä koskee tuottajan ja toimittajan työnkuvia: interaktion ja interaktiivisen kerronnan kehittäminen muokkaa toimenkuvia osaltaan moniosaajuuden suuntaan.
(3.) Erityisesti digitaalisen television tuloon liitetty ajatus interaktiivisuuden kehittämisestä siirtää televisiotuotannon painopistettä esituotannon ja suunnittelutyön puolelle. Interaktiivisen kerronnan ideoita hyödyntävät mediatuotteet vaativat kunnollista käsikirjoitusosaamista ja suunnitteluprosessin hallintaa. Tällä hetkellä media-alan koulutusjärjestelmä on kuitenkin edelleen painottunut teknisten taitojen koulutukseen. Sisältösuunnittelun ja käsikirjoittamisen koulutusta tarvittaisiin huomattavasti aikaisempaa enemmän. Näin voitaisiin Suomessakin luoda laadukkaita, interaktiivisen kerronnan ideaa hyödyntäviä televisio-ohjelmia ja palveluita.