Näkökulmia ara-vuokra-asumiseen
Hirvonen, Jukka; Kurlin, Ari; Partanen, Etta; Tikkanen, Paavo (2014-06-05)
Ympäristöministeriö
05.06.2014
Julkaisusarja:
Ympäristöministeriön raportteja 15/2014This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tiivistelmä
Selvityksessä tutkittiin ara-vuokra-asuntojen asukasrakennetta sekä ara vuokralaisten mahdollisuuksia ja halukkuutta siirtyä muihin asumisen hallintamuotoihin. Kartoitettiin myös, mitä mahdollisia vaikutuksia voisi olla eräillä järjestelmän muutoksilla: määräaikaisilla vuokrasopimuksilla tai ara-vuokralaisten asettamisella etusijalle asumisoikeusasuntojen asukasvalinnassa. Selvitys perustuu tilastoihin, asukaskyselyyn, asiantuntijahaastatteluihin ja aiempaan tutkimustietoon. Selvitys keskittyi pääkaupunkiseutuun, mutta tilastollinen yleiskatsaus tehtiin myös koko maan ara-vuokra-asumiseen.
Tulosten mukaan ara-vuokra-asuntojen asukasrakenne painottui selvästi pienituloisiin. Hyvätuloisten osuus oli pieni myös pitkään asuneiden ryhmässä. Kuuden viimeisen vuoden aikana pienituloiset tulodesiilit ovat hieman lisänneet osuuttaan ara-vuokra-asuntokunnista sekä koko maassa että pääkaupunkiseudulla. Asukasrakenne on siis muuttunut vähän pienituloiseen suuntaan.
Pääkaupunkiseudulla toteutettiin kysely tavallisten ara-vuokra-asuntojen asukkaille. Sen tulosten perusteella merkittävän varallisuuden omistaminen oli heillä harvinaista: alle kahdella prosentilla varallisuutta oli niin paljon, että asukasvalinnassa käytettävät varallisuusrajat olisivat ylittyneet. Muuttoaikeita oli yleisimmin alle 40-vuotiailla, kahden vanhemman perheillä ja hyvätuloisimmilla. Nuoremmat, alle 40-vuotiaat ara-vuokralaiset olivat yleisesti suuntautumassa pitemmällä aikavälillä omistusasumiseen, kun taas iäkkäät asukkaat eivät yleensä aikoneet muuttaa. Suuri enemmistö vastaajista olisi halukas muuttamaan omistusasumiseen, jos taloudellinen tilanne mahdollistaisi sen. Vastaajakunnassa oli potentiaalista kiinnostusta myös asumisoikeusasumiseen: noin joka viides katsoi, että aso-asunto voisi olla hänelle hyvä vaihtoehto. Yleisimmin aso-asunnoista olivat kiinnostuneita 30-59-vuotiaat korkeakoulutetut. Huomattava osa ei osannut ottaa kantaa aso-asumiseen eli ilmeisesti ei tiedä siitä tarpeeksi.
Tulosten mukaan ara-vuokra-asuntojen asukasrakenne painottui selvästi pienituloisiin. Hyvätuloisten osuus oli pieni myös pitkään asuneiden ryhmässä. Kuuden viimeisen vuoden aikana pienituloiset tulodesiilit ovat hieman lisänneet osuuttaan ara-vuokra-asuntokunnista sekä koko maassa että pääkaupunkiseudulla. Asukasrakenne on siis muuttunut vähän pienituloiseen suuntaan.
Pääkaupunkiseudulla toteutettiin kysely tavallisten ara-vuokra-asuntojen asukkaille. Sen tulosten perusteella merkittävän varallisuuden omistaminen oli heillä harvinaista: alle kahdella prosentilla varallisuutta oli niin paljon, että asukasvalinnassa käytettävät varallisuusrajat olisivat ylittyneet. Muuttoaikeita oli yleisimmin alle 40-vuotiailla, kahden vanhemman perheillä ja hyvätuloisimmilla. Nuoremmat, alle 40-vuotiaat ara-vuokralaiset olivat yleisesti suuntautumassa pitemmällä aikavälillä omistusasumiseen, kun taas iäkkäät asukkaat eivät yleensä aikoneet muuttaa. Suuri enemmistö vastaajista olisi halukas muuttamaan omistusasumiseen, jos taloudellinen tilanne mahdollistaisi sen. Vastaajakunnassa oli potentiaalista kiinnostusta myös asumisoikeusasumiseen: noin joka viides katsoi, että aso-asunto voisi olla hänelle hyvä vaihtoehto. Yleisimmin aso-asunnoista olivat kiinnostuneita 30-59-vuotiaat korkeakoulutetut. Huomattava osa ei osannut ottaa kantaa aso-asumiseen eli ilmeisesti ei tiedä siitä tarpeeksi.