Life-rahoitus Suomessa : EU:n Life-rahoitusvälineen merkitys Suomessa ja tulevaisuuden haasteet
Harju-Autti, Pekka; Röpelinen, Elisa; Hänninen, Pekka; Alaranta, Joonas; Parviainen, Milka; Strandberg-Panelius, Camilla (2014-10-20)
Ympäristöministeriö
20.10.2014
Julkaisusarja:
Ympäristöministeriön raportteja 22/2014This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tiivistelmä
EU:n ympäristöalan rahoitusväline Life on toiminut Suomessa vuodesta 1995 rahoittaen suurimpia kansallisia ympäristönsuojeluhankkeita.Tässä raportissa tarkastellaan Life-rahoituksen toimintaa Suomessa arvioimalla sen hankkeiden toteutumista ja pohtimalla seuraavan seitsenvuotisen rahoituskauden 2014–20 asettamia tulevaisuuden haasteita.
Raportin ensimmäinen osa tarkastelee, kuinka hyvin maassamme vuosina 1995-2010 toteutuneet Life-hankkeet ovat onnistuneet. Tarkoitus on ymmärtää Life-hankkeiden laajempi merkitys kansallisesti, erityisesti 1) selvittää, minkälaisia konkreettisia ympäristövaikutuksia hankkeiden ansiosta on saatu aikaan; 2) vertailla, kuinka hankkeiden onnistuneisuus ja vaikuttavuus on vaihdellut eri Life osaohjelmien (Ympäristö/Luonto) sekä ohjelmakausien (Life/Life+) välillä; 3) tutkia, minkälainen vaikutus hankkeilla on ollut poliittiselle/ yhteiskunnalliselle kentälle ja kohderyhmänsä ympäristötietoisuuteen; 4) laatia tulevan asetuskauden perinteisiä hankkeita varten rahoitusvälineen toiminnalle parannusehdotuksia.
Uudella asetuskaudella 2014–20 Life -rahoitusvälineen budjetti kasvaa merkittävästi ja samalla asetukseen sisällytetään perinteisten hankkeiden rinnalle aivan uusi hankemuoto – integroidut, eli yhdistetyt, hankkeet. Ne ovat laaja-alaisia hankkeita, jotka tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden saada suomalaiset rahoittajatahot toimimaan aiempaa voimallisemmin yhteistyössä.
Raportin toinen osa sisältää tarkastelua perinteisten Life-hankkeiden saralla tapahtuvista muutoksista ja perinpohjaisen katsauksen 2014–2020 Life -rahoituskauteen liittyviin integroituihin hankkeisiin. Tässä osiossa on haastattelujen avulla selvitetty integroitujen LIFE -hankkeiden mahdollisten osarahoittajien näkemyksiä sekä mahdollisten hanketoteuttajien pohdintoja hankemuotoon liittyvistä haasteista. Lisäksi selvitettiin näkemyksiä integroituihin hankkeisiin muista EU-maista. Tämän työn keskeisintä antia ovat ehdotukset integroitujen hankkeiden suunnittelun organisointiin Suomessa sekä selvityksen aikana esille tulleet ehdotukset integroiduiksi hankkeiksi.
Raportin ensimmäinen osa tarkastelee, kuinka hyvin maassamme vuosina 1995-2010 toteutuneet Life-hankkeet ovat onnistuneet. Tarkoitus on ymmärtää Life-hankkeiden laajempi merkitys kansallisesti, erityisesti 1) selvittää, minkälaisia konkreettisia ympäristövaikutuksia hankkeiden ansiosta on saatu aikaan; 2) vertailla, kuinka hankkeiden onnistuneisuus ja vaikuttavuus on vaihdellut eri Life osaohjelmien (Ympäristö/Luonto) sekä ohjelmakausien (Life/Life+) välillä; 3) tutkia, minkälainen vaikutus hankkeilla on ollut poliittiselle/ yhteiskunnalliselle kentälle ja kohderyhmänsä ympäristötietoisuuteen; 4) laatia tulevan asetuskauden perinteisiä hankkeita varten rahoitusvälineen toiminnalle parannusehdotuksia.
Uudella asetuskaudella 2014–20 Life -rahoitusvälineen budjetti kasvaa merkittävästi ja samalla asetukseen sisällytetään perinteisten hankkeiden rinnalle aivan uusi hankemuoto – integroidut, eli yhdistetyt, hankkeet. Ne ovat laaja-alaisia hankkeita, jotka tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden saada suomalaiset rahoittajatahot toimimaan aiempaa voimallisemmin yhteistyössä.
Raportin toinen osa sisältää tarkastelua perinteisten Life-hankkeiden saralla tapahtuvista muutoksista ja perinpohjaisen katsauksen 2014–2020 Life -rahoituskauteen liittyviin integroituihin hankkeisiin. Tässä osiossa on haastattelujen avulla selvitetty integroitujen LIFE -hankkeiden mahdollisten osarahoittajien näkemyksiä sekä mahdollisten hanketoteuttajien pohdintoja hankemuotoon liittyvistä haasteista. Lisäksi selvitettiin näkemyksiä integroituihin hankkeisiin muista EU-maista. Tämän työn keskeisintä antia ovat ehdotukset integroitujen hankkeiden suunnittelun organisointiin Suomessa sekä selvityksen aikana esille tulleet ehdotukset integroiduiksi hankkeiksi.