Esteetön kerrostalo tehokkaasti ja kestävästi
Kilpelä, Niina; Hätönen, Johanna; Palo, Arto; Holopainen, Tapio (2014-12-12)
Ympäristöministeriö
12.12.2014
Julkaisusarja:
Ympäristöministeriön raportteja 27/2014This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tiivistelmä
Tässä selvityksessä esitellään esimerkkikohteiden avulla millaisilla ratkaisuilla voidaan toteuttaa esteetöntä kerrostaloasumista.Esimerkit edustavat pääosin uudisrakentamista, mutta mukana on myös yksi korjausrakentamiskohde. Niistä kuvataan hyvät esteettömyysratkaisut ja arvioidaan ratkaisuihin vaikuttaneita tekijöitä. Rakennuskustannukset on laskettu asuntojen esteettömyysratkaisujen lisäksi yhteistilojen, sisäänkäyntien ja pihatilojen osalta. Kustannukset pohjautuvat Talonrakennuksen Kustannustieto-ohjelmaan käyttäen keskimääräisiä yksikköhintoja.
Esteettömyys määritellään voimassa olevien rakentamismääräysten mukaan, mutta tarkastelussa otetaan huomioon myös rakentamismääräyksiä paremmat ratkaisut. Esteettömyysmääräykset ja -ohjeet liittyvät seuraaviin kysymyksiin: wc- ja pesutilojen mitoitus, ovet ja kulkuaukot, kulkuyhteydet ja hissi sekä käsijohteet ja kaiteet.
Rakennuskustannusten laskelmat osoittavat sen, että rakentamismääräysten ja -ohjeiden aiheuttamat esteettömyyskustannukset ovat pienet. Helsingin rakennuskustannusten perusteella ne ovat 6-kerroksisen kerrostalon esimerkkilaskelmissa suuruusluokkaa 25 €/ m² kolmiossa ja 51 €/ m² yksiössä (alv 0 %). Merkittävin yksittäinen tekijä kustannuksissa on asuntojen wc- ja pesutilan pinta-alan lisäys, jonka arvioitiin olevan 1−1,5 m². Muualla Suomessa kustannusvaikutukset ovat pienemmät alhaisemmasta hintatasosta johtuen.
Esimerkit tuovat esille hyvän suunnittelun merkityksen. Esteettömyyttä suunnittelun lähtökohtana tulee korostaa aiempaa enemmän suunnittelijoiden koulutuksessa. Suunnitteluun tarvitaan myös riittävästi resursseja, jotta eri ratkaisuvaihtoehtojen tutkimiseen jää riittävästi aikaa ja jotta esteettömyys saadaan toteutettua parhaalla mahdollisella tavalla ja samanaikaisesti tehokkaasti. Tämä tarkoittaa, ettei esteettömyyden nimissä rakenneta turhaa tilaa.
Korjausrakentamisessa esteettömyyden lisäkustannukset ovat moninkertaiset uudisrakentamiseen nähden.
Esteettömyys määritellään voimassa olevien rakentamismääräysten mukaan, mutta tarkastelussa otetaan huomioon myös rakentamismääräyksiä paremmat ratkaisut. Esteettömyysmääräykset ja -ohjeet liittyvät seuraaviin kysymyksiin: wc- ja pesutilojen mitoitus, ovet ja kulkuaukot, kulkuyhteydet ja hissi sekä käsijohteet ja kaiteet.
Rakennuskustannusten laskelmat osoittavat sen, että rakentamismääräysten ja -ohjeiden aiheuttamat esteettömyyskustannukset ovat pienet. Helsingin rakennuskustannusten perusteella ne ovat 6-kerroksisen kerrostalon esimerkkilaskelmissa suuruusluokkaa 25 €/ m² kolmiossa ja 51 €/ m² yksiössä (alv 0 %). Merkittävin yksittäinen tekijä kustannuksissa on asuntojen wc- ja pesutilan pinta-alan lisäys, jonka arvioitiin olevan 1−1,5 m². Muualla Suomessa kustannusvaikutukset ovat pienemmät alhaisemmasta hintatasosta johtuen.
Esimerkit tuovat esille hyvän suunnittelun merkityksen. Esteettömyyttä suunnittelun lähtökohtana tulee korostaa aiempaa enemmän suunnittelijoiden koulutuksessa. Suunnitteluun tarvitaan myös riittävästi resursseja, jotta eri ratkaisuvaihtoehtojen tutkimiseen jää riittävästi aikaa ja jotta esteettömyys saadaan toteutettua parhaalla mahdollisella tavalla ja samanaikaisesti tehokkaasti. Tämä tarkoittaa, ettei esteettömyyden nimissä rakenneta turhaa tilaa.
Korjausrakentamisessa esteettömyyden lisäkustannukset ovat moninkertaiset uudisrakentamiseen nähden.