Hyppää sisältöön
    • Suomi
    • Svenska
    • English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Ympäristöministeriö
  • Julkaisut
  • Näytä viite
  • Etusivu
  • Ympäristöministeriö
  • Julkaisut
  • Näytä viite

Maatalouden ammoniakkipäästöjen vähentämismahdollisuudet ja -kustannukset

Grönroos, Juha (2015-01-13)

Avaa tiedosto
YMra_26_2014.pdf (1.266Mt)
Lataukset: 

Grönroos, Juha
Ympäristöministeriö
13.01.2015
Julkaisusarja:
Ympäristöministeriön raportteja 26/2014
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Näytä kaikki kuvailutiedot
 
Tweet Vie viite Refworksiin
 
Tiivistelmä
Vuonna 2012 Suomen ammoniakkipäästöt olivat yhteensä noin 37 kilotonnia. Siitä noin 90 % oli peräisin maataloudesta. Maatalouden ammoniakkipäästöt ovat peräisin tuotantoeläinten lannasta ja epäorgaanisista typpilannoitteista.
EU:n päästökattodirektiivissä (2001) Suomen ammoniakkipäästökatoksi asetettiin 31 kt vuodelle 2010. Vuonna 2012 uusitussa Göteborgin pöytäkirjassa uudeksi ammoniakkipäästöjen vähentämisvelvoitteeksi on asetettu 20 % vuoden 2005 päästöistä, mikä tarkoittaa nykyisellä päästölaskennalla samaa 31 kt:n velvoitetta vuodelle 2020. Myös EU:n uudessa päästökattodirektiiviehdotuksessa Suomelle asetettu päästövähennysvelvoite vuodelle 2020 on 20 prosenttia.
Tässä työssä toteutettiin teknis-taloudellinen arviointi maataloussektorin ammoniakkipäästöjen vähentämismahdollisuuksista kustannuksineen.
Tulosten mukaan varsinkin nuorten nautojen, mutta myös lypsylehmien valkuaislisäruokintaa pitäisi vähentää tai siitä pitäisi luopua kokonaan. Käytännössä tämä tarkoittaa ruokintasuositusten viemistä nykyistä tehokkaammin käytäntöön tilakohtaisen neuvonnan kautta.
Lannankäsittelyteknisistä menetelmistä kustannustehokkainta on ottaa käyttöön päästöjä vähentäviä menetelmiä lantaa levitettäessä. Lietelanta ja virtsa tulisi levittää pääasiassa sijoittamalla, mutta letkulevitys olisi mahdollista varsinkin oraille levitettäessä. Hajalevityksestä tulisi luopua kokonaan. Kuiva- ja kuivikelanta sekä pellon pintaan levitetty lietelanta ja virtsa tulisi muokata maan sisään mahdollisimman nopeasti levityksen jälkeen, viimeistään 12 tunnin sisällä levityksestä.
Kaikki lietesäiliöt tulisi kattaa vähintään kelluvalla katteella. Suositeltavinta olisi kattaa vähintään kaikki uudet lietesäiliöt kiinteällä, tiiviillä katteella. Virtsasäiliöt tulee aina kattaa tiiviisti. Lietevarastojen täytön tulee tapahtua lietepinnan alapuolelta myös vanhoissa säiliöissä.

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajan mukaanViimeksi lisätytAsiasanatJulkaisijat

Aineistojen tallennus

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Tietosuoja
Saavutettavuusseloste
Valtioneuvoston kanslia
Puolustusministeriö
Liikenne- ja viestintäministeriö
Ulkoministeriö
Valtiovarainministeriö
Työ- ja elinkeinoministeriö
Oikeusministeriö
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriö
Sisäministeriö
Maa- ja metsätalousministeriö
Ympäristöministeriö

Valtioneuvoston kanslia
|
Valtioneuvoston hallintoyksikkö
·julkaisutuotanto(at)vnk.fi | vnk.fi·
Palvelun tuottaja
Kansalliskirjasto
Valtioneuvoston kanslia
Valtioneuvoston hallintoyksikkö
julkaisutuotanto(at)vnk.fi | vnk.fi
Palvelun tuottaja Kansalliskirjasto