Ympäristökasvatuksen ja ympäristötietoisuuden kehittäminen : Työryhmän ehdotukset
Ympäristöministeriö
15.04.2015
Julkaisusarja:
Ympäristöministeriön raportteja 18:2015This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4447-9Tiivistelmä
Ympäristöministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä sai 30.1.2015 tehtäväkseen selvittää ympäristökasvatuksen ja ympäristötietoisuuden edistämisen organisointia Suomessa ja tunnistaa ympäristökasvatuksen kehittämistarpeita. Tässä yhteydessä ympäristökasvatus ja -tietoisuus kattaa myös kulttuuriympäristökasvatuksen. Työryhmän esitysten pohjalta ministeriöt päättävät tarvittavista jatkotoimenpiteistä.
Työryhmä tarkasteli ympäristökasvatuksen ja -tietoisuuden, kulttuuriympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen kokonaisuutta opetus-, nuoriso-, kulttuuri-, ja ympäristöhallinnon näkökulmasta. Työryhmä huomioi myös viimeaikaisen kehityksen kansainvälisessä yhteistyössä. Työryhmä tunnisti paikallishallinnon ja kolmannen sektorin toimijoiden keskeisen roolin, mutta keskittyi työssään erityisesti keskushallinnon rooliin.
Työryhmä teki ehdotuksia hallinnonalojen välisen yhteistyön ja työnjaon syventämiseksi ja laajentamiseksi sekä hallinnonalojen sisäisiksi kehittämistoimiksi. Lisäksi työryhmä ehdotti laaja-alaista kehittämisprosessia kestävän kehityksen koulutuksen ja kasvatuksen edistämiseksi, huomioiden kansainväliset ja kansalliset prosessit. Tavoitteena on tarkastella kestävän kehityksen koulutusta, ympäristökasvatusta ja kulttuuriympäristökasvatusta kokonaisuutena. Prosessin tuloksena syntyvään kansalliseen suunnitelmaan kerätään myös kehittämisehdotukset luonto- ja ympäristökoulujen sekä koulujen ympäristöjärjestelmien aseman selvittämiseksi ja parantamiseksi.
Työryhmä tarkasteli ympäristökasvatuksen ja -tietoisuuden, kulttuuriympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen kokonaisuutta opetus-, nuoriso-, kulttuuri-, ja ympäristöhallinnon näkökulmasta. Työryhmä huomioi myös viimeaikaisen kehityksen kansainvälisessä yhteistyössä. Työryhmä tunnisti paikallishallinnon ja kolmannen sektorin toimijoiden keskeisen roolin, mutta keskittyi työssään erityisesti keskushallinnon rooliin.
Työryhmä teki ehdotuksia hallinnonalojen välisen yhteistyön ja työnjaon syventämiseksi ja laajentamiseksi sekä hallinnonalojen sisäisiksi kehittämistoimiksi. Lisäksi työryhmä ehdotti laaja-alaista kehittämisprosessia kestävän kehityksen koulutuksen ja kasvatuksen edistämiseksi, huomioiden kansainväliset ja kansalliset prosessit. Tavoitteena on tarkastella kestävän kehityksen koulutusta, ympäristökasvatusta ja kulttuuriympäristökasvatusta kokonaisuutena. Prosessin tuloksena syntyvään kansalliseen suunnitelmaan kerätään myös kehittämisehdotukset luonto- ja ympäristökoulujen sekä koulujen ympäristöjärjestelmien aseman selvittämiseksi ja parantamiseksi.