Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen tehostaminen Suomessa
Dahlbo, Helena; Aalto, Kristiina; Salmenperä, Hanna; Eskelinen, Hanna; Pennanen, Jaana; Sippola, Kirsi; Huopalainen, Minja (2015-06-29)
Ympäristöministeriö
29.06.2015
Julkaisusarja:
Suomen ympäristö 4 | 2015This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tiivistelmä
Maailman tekstiilikuitujen tuotantomäärät kasvavat jatkuvasti. Samoin kasvavat tekstiilijätteen määrä ja osuus yhdyskuntien sekajätteessä. Tekstiilijäte päätyy enenevässä määrin polttoon, missä saadaan energia talteen, mutta hukataan arvokas materiaali.
Suomen tekstiilivirtoja, tekstiilijätteen käsittelyn ympäristövaikutuksia sekä keinoja kierrätyksen edistämiseksi selvitettiin Ympäristöministeriön rahoittamassa, Suomen ympäristökeskuksen, Kuluttajatutkimuskeskuksen, Hämeen ammattikorkeakoulun sekä UFF:n yhteistyönä toteutetussa TEXJÄTE-tutkimushankkeessa.
Tulosten mukaan Suomessa poistuu vuosittain käytöstä 71,2 miljoonaa kiloa tekstiilejä. Erilliskeräykseen saadaan näistä viidennes. Tekstiilijätteen hyödyntäminen materiaalina on vähäistä. Valtaosa käytetyistä tekstiileistä päätyy nykyisin jätevoimaloihin hyödynnettäväksi energiana ja osa kaatopaikalle. Hankkeessa vertailtiin tehostetun uudelleenkäytön ja tehostetun kierrätyksen ympäristövaikutuksia ja päädyttiin siihen, että suurimmat ympäristöhyödyt saataisiin tehostamalla uudelleenkäyttöä. Kierrätyksen (erityisesti kemiallisen) lisääminen tuottaisi lähes yhtä paljon ympäristöhyötyä. Sekä uudelleenkäyttö että kierrätys ovat ympäristön kannalta parempia vaihtoehtoja kuin tekstiilin hyödyntäminen energiana, mikäli niillä voidaan vähentää neitseellistä tekstiilien tuotantoa. Energiahyödyntäminen on kuitenkin tarpeellinen vaihtoehto tekstiilijätteelle, joka ei sovellu kierrätykseen esim. likaisuutensa tai haitallisten aineiden takia.
Tekstiilijätteen kierrätyksen edistämiseksi tarvitaan erilliskeräyksen ulottamista myös tekstiilijätteeseen, lajittelun tehostamista, kerätyn tekstiilijätteen hyödyntäviä kierrätyslaitoksia, sekä kysyntää kierrätysmateriaalista valmistetulle tekstiilille. Kysynnän kasvua voitaisiin tukea esimerkiksi julkisten hankintojen avulla.
Kuluttajille järjestelmän tulisi olla helppo ja selkeä ja kuluttajilla tulisi olla mahdollisuus tietää, miten tekstiilit ja tekstiilijätteet hyödynnetään ja miten tulot käytetään.
Tekstiilijätteen vähentämiseksi on kuluttajien syytä hankkia tekstiilejä harkiten, vain tarpeeseen, ja suosien käytettyjä ja kierrätysmateriaaleja.
Tekstiilien tehostettu erilliskeräys, uudelleenkäyttö ja kierrätys edellyttävät kaikkien alalla toimivien tahojen yhteistyön lisäämistä. Kotitalouksien tekstiilijäte on lähtökohtaisesti yhdyskuntajätettä ja kunnan vastuulla, jolloin kuntien tulisi toimia yhteistyössä tekstiilejä keräävien järjestöjen kanssa.
Suomen tekstiilivirtoja, tekstiilijätteen käsittelyn ympäristövaikutuksia sekä keinoja kierrätyksen edistämiseksi selvitettiin Ympäristöministeriön rahoittamassa, Suomen ympäristökeskuksen, Kuluttajatutkimuskeskuksen, Hämeen ammattikorkeakoulun sekä UFF:n yhteistyönä toteutetussa TEXJÄTE-tutkimushankkeessa.
Tulosten mukaan Suomessa poistuu vuosittain käytöstä 71,2 miljoonaa kiloa tekstiilejä. Erilliskeräykseen saadaan näistä viidennes. Tekstiilijätteen hyödyntäminen materiaalina on vähäistä. Valtaosa käytetyistä tekstiileistä päätyy nykyisin jätevoimaloihin hyödynnettäväksi energiana ja osa kaatopaikalle. Hankkeessa vertailtiin tehostetun uudelleenkäytön ja tehostetun kierrätyksen ympäristövaikutuksia ja päädyttiin siihen, että suurimmat ympäristöhyödyt saataisiin tehostamalla uudelleenkäyttöä. Kierrätyksen (erityisesti kemiallisen) lisääminen tuottaisi lähes yhtä paljon ympäristöhyötyä. Sekä uudelleenkäyttö että kierrätys ovat ympäristön kannalta parempia vaihtoehtoja kuin tekstiilin hyödyntäminen energiana, mikäli niillä voidaan vähentää neitseellistä tekstiilien tuotantoa. Energiahyödyntäminen on kuitenkin tarpeellinen vaihtoehto tekstiilijätteelle, joka ei sovellu kierrätykseen esim. likaisuutensa tai haitallisten aineiden takia.
Tekstiilijätteen kierrätyksen edistämiseksi tarvitaan erilliskeräyksen ulottamista myös tekstiilijätteeseen, lajittelun tehostamista, kerätyn tekstiilijätteen hyödyntäviä kierrätyslaitoksia, sekä kysyntää kierrätysmateriaalista valmistetulle tekstiilille. Kysynnän kasvua voitaisiin tukea esimerkiksi julkisten hankintojen avulla.
Kuluttajille järjestelmän tulisi olla helppo ja selkeä ja kuluttajilla tulisi olla mahdollisuus tietää, miten tekstiilit ja tekstiilijätteet hyödynnetään ja miten tulot käytetään.
Tekstiilijätteen vähentämiseksi on kuluttajien syytä hankkia tekstiilejä harkiten, vain tarpeeseen, ja suosien käytettyjä ja kierrätysmateriaaleja.
Tekstiilien tehostettu erilliskeräys, uudelleenkäyttö ja kierrätys edellyttävät kaikkien alalla toimivien tahojen yhteistyön lisäämistä. Kotitalouksien tekstiilijäte on lähtökohtaisesti yhdyskuntajätettä ja kunnan vastuulla, jolloin kuntien tulisi toimia yhteistyössä tekstiilejä keräävien järjestöjen kanssa.