Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Lapissa
Husa, Jukka; Teeriaho, Jari (2015-11-06)
Ympäristöministeriö
06.11.2015
Julkaisusarja:
Suomen ympäristö 6 | 2015This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tiivistelmä
Tässä alueellisessa inventoinnissa on selvitetty luonnon- ja maisemansuojelun kannalta valtakunnallisesti merkittävät kallioalueet Lapista. Kallioalueiden suojelullisia arvoja määritettäessä on arvioinnin päätekijöinä käytetty geologisgeomorfologista, ekologis-biologista ja maisemallista arvoa. Kallioalueeseen liittyviä muita arvoja ovat kulttuurihistorialliset ja arkeologiset arvot, monikäyttöarvot, lähiympäristön arvot ja alueen luonnontilaisuus.
Lapista inventoitiin yhteensä 194 kallioaluetta. Näistä valtakunnallisesti arvokkaiksi luokiteltavia, arvoluokkiin 1–4 kuuluvia kallioalueita arvioitiin Lapissa yhteensä 136 kappaletta. Valtakunnallisesti arvokkaiden kallioalueiden pinta-ala on yhteensä 13 976 ha, mikä vastaa noin 3,9 prosenttia Lapin kalliomaapinta-alasta.
Lapin inventointiaineistossa geomorfologis-maisemallisia kallioaluetyyppejä edustavat mm. Länsi-Lapin moreenikalottivaarat ja Lounais-Lapin kvartsiittivaarat laajoine muinaisrantakivikkoineen. Oman alueellisesti rajatun ryhmän muodostavat Peräpohjan liuskevyöhykkeen dolomiitit ja niihin liittyvät stromatoliitit, jotka kallioperägeologisina esiintyminä ovat erikoisia ja hyvin harvinaisia. Kallioperän kivilajien koostumusvaihtelu heijastuu myös kallioalueiden kasvillisuudessa. Dolomiittikallioilla esiintyy rehevää kalkkikasvillisuutta ja harvinaista sekä uhanalaista kasvilajistoa. Kasvillisuuden kannalta tärkeän ja omaleimaisen ryhmän muodostavat myös Keski-Lapin liuskealueen ultramafiset serpentiiniytyneet kalliot, joilla esiintyy vain niille ominaista serpentiinivaikutteista kasvillisuutta. Niitä esiintyy laajalti Keski- ja Itä-Lapissa Kittilän, Sodankylän, Savukosken ja Sallan alueella.
Raportissa on esitelty Lapin valtakunnallisesti arvokkaiden kallioalueiden tärkeimmät arvot yksityiskohtaisine kohdekuvauksineen ja karttarajauksineen. Muut selvitystyössä inventoidut paikallisesti merkittävät kallioalueet on esitetty luettelona. Inventoinnissa on käytetty luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiden kallioalueiden tutkimusmenetelmää ja arvoluokitusta, joka on tarkemmin kuvattu Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarjassa nro 351.
Tämä selvitys palvelee ennen muuta alueiden käytön suunnittelua ja maa-aineslain tarkoittamia lupaviranomaisia, mutta ylipäätään ympäristönsuojelun eri tahoja, luonnontietellisiä museoita sekä luonnosta kiinnostuneita kansalaisia.
Lapista inventoitiin yhteensä 194 kallioaluetta. Näistä valtakunnallisesti arvokkaiksi luokiteltavia, arvoluokkiin 1–4 kuuluvia kallioalueita arvioitiin Lapissa yhteensä 136 kappaletta. Valtakunnallisesti arvokkaiden kallioalueiden pinta-ala on yhteensä 13 976 ha, mikä vastaa noin 3,9 prosenttia Lapin kalliomaapinta-alasta.
Lapin inventointiaineistossa geomorfologis-maisemallisia kallioaluetyyppejä edustavat mm. Länsi-Lapin moreenikalottivaarat ja Lounais-Lapin kvartsiittivaarat laajoine muinaisrantakivikkoineen. Oman alueellisesti rajatun ryhmän muodostavat Peräpohjan liuskevyöhykkeen dolomiitit ja niihin liittyvät stromatoliitit, jotka kallioperägeologisina esiintyminä ovat erikoisia ja hyvin harvinaisia. Kallioperän kivilajien koostumusvaihtelu heijastuu myös kallioalueiden kasvillisuudessa. Dolomiittikallioilla esiintyy rehevää kalkkikasvillisuutta ja harvinaista sekä uhanalaista kasvilajistoa. Kasvillisuuden kannalta tärkeän ja omaleimaisen ryhmän muodostavat myös Keski-Lapin liuskealueen ultramafiset serpentiiniytyneet kalliot, joilla esiintyy vain niille ominaista serpentiinivaikutteista kasvillisuutta. Niitä esiintyy laajalti Keski- ja Itä-Lapissa Kittilän, Sodankylän, Savukosken ja Sallan alueella.
Raportissa on esitelty Lapin valtakunnallisesti arvokkaiden kallioalueiden tärkeimmät arvot yksityiskohtaisine kohdekuvauksineen ja karttarajauksineen. Muut selvitystyössä inventoidut paikallisesti merkittävät kallioalueet on esitetty luettelona. Inventoinnissa on käytetty luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiden kallioalueiden tutkimusmenetelmää ja arvoluokitusta, joka on tarkemmin kuvattu Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarjassa nro 351.
Tämä selvitys palvelee ennen muuta alueiden käytön suunnittelua ja maa-aineslain tarkoittamia lupaviranomaisia, mutta ylipäätään ympäristönsuojelun eri tahoja, luonnontietellisiä museoita sekä luonnosta kiinnostuneita kansalaisia.