ARAn erityisryhmäkohteiden tilamitoitus

Abstract

Selvityksessä tutkittiin ARAn rahoittamien erityisryhmille tarkoitettujen asuinkohteiden tilojen ja tilamitoituksen toimivuutta. Kysymyksinä olivat, miten erityisryhmähankkeiden jo toteutetut ARA-kohteet ovat onnistuneet tilasuunnittelun näkökulmasta, miten toteutuneiden rakennushankkeiden eri käyttäjäryhmät kokevat toteutuneiden kohteiden toimivan ja mitä johtopäätöksiä voidaan em. kohtien perusteella tehdä tilasuunnittelun näkökulmasta sekä mikä vaikutus palvelurakenteen muutoksella on erityisryhmäkohteiden tilaratkaisuihin.

Selvitystä varten toteutettiin kysely, jolla kerättiin kokemuksia ja näkemyksiä erityisryhmien asuinkohteiden tilojen toimivuudesta. Vastauksia saatiin asukkailta ja heidän omaisiltaan 139, palveluntuottajilta sisältäen kohteiden henkilökunnan 158, kiinteistönomistajilta 10 ja arkkitehdeiltä 8. Lisäksi tilojen toimivuutta analysoitiin 36 kohteen pohjapiirustusten ja muun teknisen materiaalin pohjalta. Kyselyn ja tekniseen materiaaliin perustuneen analyysin kohteista 20 oli kehitysvammaisten asuinkiinteistöjä, 10 huonokuntoisille vanhuksille tarkoitettuja asuinkiinteistöjä ja 9 muistisairaiden vanhusten asuinkiinteistöjä. Osana selvitystä toteutettiin myös 26 puhelinhaastattelua neljän asuinkohteen piirissä ja vierailtiin yhdessä asuinkohteessa.

Kyselyn vastaajista kiinteistön asuintiloja piti toimivina 79 %, yhteistiloista ja muiden asukkaiden käytössä olevista tiloista sama osuus oli 73 %. Palveluntuottajista 36 % piti rakennuksen muita tiloja kuten henkilökunnan tiloja toimivina, kun taas 38 % ei pitänyt niitä toimivina (keskiarvo 2,8 asteikolla 1–5). Asukkaiden ja heidän omaistensa kaikkien vastausten keskiarvo oli 4,4 (1–5). Asunnoissa tyytymättömimpiä oltiin sisälämpötilaan eri vuodenaikoina ja tyytyväisimpiä oltiin siihen, miten asukas saa olla tiloissa halutessaan rauhassa. Yhteistilojen toimivuudessa huonoimmat arviot saivat yhteiset varastotilat ja henkilökunnan tilat. Kaikkein parhaat arvosanat sai käytävien leveys ja yhteistilojen esteettömyys. Rakennuksen toimivuutta käsitelleet kysymykset saivat korkeat arvosanat.

Suunnitelmien perusteella kohteiden muuntojoustavuudessa todettiin monenlaisia puutteita. Esimerkiksi kohteissa yhteistilojen parvekkeet olivat yleensä riittävän suuria myös siihen, että huonokuntoisetkin asukkaat voidaan viedä parvekkeelle, mutta pihan ja terassien ovileveyksissä oli samoja puutteita kuin parvekkeiden ovissa. Luiskaratkaisut olivat kohteissa hyvin yleisiä sen sijaan, että sisäänkäyntialueet olisi tehty luontevasti pelkästään maastonmuokkauksella. Tarkastelluissa kohteissa asuinhuoneet olivat pääsääntöisesti toimivia ja hyvän kokoisia. Kohteiden wc-suihkutilat olivat pääosin oikeansuuntaisesti suunniteltuja, mutta osin oli tiloja muunneltu siten, että itsenäinen toiminnan mahdollisuus tai avustamisen tilavaraukset olivat huonontuneet. Pyörätuolien ja sänkyjen liikkumisesta tunnistettiin joitain ongelmia. Pääosin ruokailu- ja oleskelutilat olivat riittävän kokoisia huomioiden apuvälineiden käyttö. Useissa pyykinpesu- ja kuivaustiloissa oli ahtautta ja muita puutteita. Varastotilat olivat monessa kohteessa hyvin puutteelliset, mikä haittaa käytännön järjestelyjä aiheuttaen mahdollisia kustannuksia.

Lopuksi selvityksessä kiinnitetään huomiota henkilökunnan työtilojen toimivuudesta antamiin alhaisiin arvioihin sekä tarpeeseen taata muuntojoustavuus keinona vastata moninaisiin tulevaisuuden haasteisiin.