Omaisuudensuojan ja oikeusturvan kehittämistarpeet ympäristölainsäädännössä

Abstract

Selvityksessä tarkastellaan eräitä lunastus-, maankäyttö-, luonnonsuojelu- ja maa-aineslainsäädäntöön sisältyvien säännösten soveltamisessa esiinnousseita kysymyksiä maaomaisuudensuojan ja oikeusturvan näkökulmasta. Selvitys on laadittu oikeusministeriön ja ympäristöministeriön yhteistyönä. Selvityksen mukaan maanomistajien oikeusturva on puutteellinen eräissä asema- ja yleiskaavojen muutoksenhakutilanteissa. Lakia ehdotetaan sen vuoksi muutettavaksi siten, että maanomistajalla olisi oikeus valittaa asema- tai yleiskaavan osittaista kumoamista koskevasta päätöksestä. Rantojen kaavoituksen yhteydessä suojeltavien rantojen laskennallinen rakennusoikeus pyritään siirtämään maanomistajan toisaalla omistamille alueille. Kaavassa suojelualueiksi määrättäville rannoille osoittamatta jäänyt rakennusoikeus on korvattava, jollei sitä ole voitu siirtää toisaalle. Korvattavat rakennuspaikat voidaan tarvittaessa osoittaa kaavassa. Selvityksessä ei ehdoteta tältä osin tehtäväksi muutoksia lainsäädäntöön. Luonnonsuojelulaissa, maa-aineslaissa ja kiinteän omaisuuden lunastamista koskevassa lainsäädännössä ei havaittu puutteita omaisuudensuojan näkökulmasta. Selvityksessä ei ehdoteta tältä osin tehtäväksi muutoksia lainsäädäntöön. Korvauksen määräämistä koskevissa käytännöissä saattaa kuitenkin esiintyä tapauskohtaista vaihtelua. Selvityksessä korostetaan lunastuskorvauksen määräämistä koskevien arviointikäytäntöjen kehittämistä sen varmistamiseksi, että lunastuskorvaus kattaa kaikki luovuttajan taloudelliset menetykset.