Kaupungin omistamien vuokra-asuntojen hakijoiden asumisen seuranta Helsingissä syyskuu 2005 - syyskuu 2006

Abstract

Siinä, missä vähenevän väestön alueilla mietitään tyhjenevien aravavuokratalojen kohtaloa, on Helsingin kaupungilla maan suurimpana vuokranantajana omat ongelmansa. Kaupungin palveluvaltainen elinkeinoelämä vetää pienituloisia ja vähävaraisia eli sosiaalisen vuokra-asukkaan kriteerit täyttäviä työn- ja asunnonhakijoita. Samanaikaisesti vuokrataloihin ja vuokratalokeskittymiä sisältäviin asuinalueisiin kohdistuu kielteistä arvostelua ja kaupungin asuntopoliittisessa keskustelussa pohditaan, onko vuokrataloja liikaa vai liian vähän ja pitäisikö kaupungin saada vapaasti valita omat vuokralaisensa. Kritiikistä huolimatta Helsingin kaupungin omistamat vuokra-asunnot ovat kysyttyjä ja niitä vapautuu hakuun hitaasti: vuonna 2005 rekisteröitiin hakijoiksi 26 000 kotitaloutta, joista asunnon sai vain vajaat 14 %. Todennäköisesti hakijoiden määrää kasvattaa sähköisen haun helppous, sillä samalla ovat kasvaneet myös hakijajoukosta nopeasti poistuvat kotitaloudet ja ne, jotka eivät ota vastaan tarjottua asuntoa. Hakijajoukko vaihtuu tavalla, joka on herättänyt kysymyksen: minne hakijat lähtevät? Missä ja millaiset ovat ne asuntomarkkinat, jotka vetävät pienituloisia ja vähävaraisia kotitalouksia? Ovatko myös pienituloiset yltäneet omistus- tai asumisoikeusasuntoihin? Tämä raportti seuraa syyskuussa 2005 kaupungin vuokra-asuntoa hakeneiden asumisen kehittymistä yhden vuoden aikana. Se kertoo, minkälaisia asuntoratkaisuja voivat tehdä ne, joilla asema työmarkkinoilla, tulot ja varallisuus rajaavat toimia. Se kertoo myös, mitä mieltä asunnonhakijat ovat sähköisestä hakumenettelystä, asuntojen jakamisen oikeudenmukaisuudesta ja vuokrataloista, kaikkine ilon ja harmin aiheineen.