Taloudellinen näkökulma Itämeren suojeluun
Toimittaja:
Hyytiäinen, Kari
Ollikainen, Markku
Ympäristöministeriö
07.11.2012
Julkaisusarja:
Ympäristöministeriön raportteja 2012:22This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4096-9Tiivistelmä
Valtioneuvoston sektoritutkimuksen neuvottelukunnan kestävä kehitys-jaosto käynnisti vuonna 2009 kaksi hanketta, joista ”Itämeren suojelun kustannusten, hyötyjen ja ohjauskeinojen arviointi” – hanketta koordinoi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), ja siihen osallistuivat Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Helsingin yliopisto (HY). Toista hanketta ”Kustannustehokkaat ohjauskeinot Itämeren suojelussa” koordinoi Helsingin yliopiston taloustieteen laitos ja siihen osallistui myös Valtion taloudellinen tutkimuslaitos. Hankkeiden rahoituksesta vastasivat maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö ja valtiovarainministeriö pienellä osuudella. Maa- ja metsätalousministeriö asetti hankkeille yhteisen laajapohjaisen ohjausryhmän. Itämereen kohdistuu monia ihmisen toiminnasta aiheutuvia paineita, jotka heikentävät meren tilaa ja lisäävät ympäristövahinkojen riskiä. Monet Itämeren altaat ovat huonossa tilassa. Itämeren rantavaltiot suojelevat Itämerta muun muassa EU:n lainsäädännön ja HELCOM:n Itämeren toimintaohjelman ohjaamina. Suojelutoimien taloudellista kannattavuutta voidaan arvioida vertaamalla toimenpiteiden kustannuksia niistä saataviin hyötyihin. Kansallisen suojelupolitiikan tehokkuutta voidaan puolestaan arvioida tutkimalla kustannusten ohella sitä, millä perustein vähennysvelvoitteet on kohdistettu eri kuormittajien kesken ja miten vaikuttavia ohjauskeinoja kuormituksen vähentämiseksi käytetään Hankkeissa laadittiin taloudellisia analyysejä kolmelle Itämeren keskeiselle uhalle: rehevöitymiselle, laivaliikenteen öljyvahingoille ja vieraslajeille. Tässä raportissa esitellään hankkeiden keskeisimmät tulokset sekä tutkijoiden suosituksia Suomen vesiensuojelun kehittämiseksi.