”Vain me ja tavallinen kerrostalo”

Abstract

ARAn rahoittama ja koordinoima Arjen keskiössä -hanke käynnistettiin toukokuussa 2012. Kehitysvammaliitto toimi hankkeessa asiantuntijana ja suunnitteli hankkeen toteutuksen yhteistyössä ARAn kanssa Movense Oy:n toimiessa hankkeen konsulttina. Hankkeessa etsittiin uudenlaisia tapoja järjestää erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden (erityisesti kehitysvammaiset henkilöt) asumista ja elämää lähiyhteisöissä. Mukana hankkeessa oli neljä kaupunkia – Seinäjoki, Kotka, Lahti ja Turku – sekä kolme kuntayhtymää Carea kuntayhtymä Kymenlaaksosta, Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Pohjanmaalta ja Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri. Hankkeen toteutus on osa kehitysvammaisten asumisen ohjelmaa, jonka tavoitteena on laitosasumisen asteittainen lakkauttaminen Suomessa ja yksilöllisten asuntojen sekä palvelujen turvaaminen niin laitoksista pois muuttaville kuin lapsuudenkodeistaan muuttaville kehitysvammaisille henkilöille. Tässä raportissa kerrotaan hankkeen ensimmäisestä vaiheesta. Hankkeessa sovellettiin yhteistoiminnallisen kehittelyn ja innovoinnin menetelmiä ja saatiin tuloksia näiden menetelmien soveltamisesta erityisryhmien asumisen suunnitteluun. Yhteistoiminnallinen suunnittelu toteutettiin kolmivaiheisena pajatyöskentelynä pilottikunnissa. Hankkeen yksi keskeisimmistä tuloksista on yhteistoiminnallisen asuntosuunnitteluprosessin mallinnus ja kokemukset yhteistoiminnallisesta oppimisesta, jossa kunnan asuntotoimi, sosiaalitoimi ja kaavoituksen ammattilaiset työskentelevät yhdessä tulevien asukkaiden ja heidän lähiyhteisöjensä kanssa. Keskeinen tulos hankkeessa on myös käyttäjien äänen kuulemisen vahvistuminen. Tällä tarkoitetaan sitä, että ihmiset, joiden asumista suunnitellaan, ovat aktiivisesti mukana asuntosuunnittelun prosessin kaikissa vaiheissa. Hankkeen työpajoissa kehitysvammaiset ihmiset toimivat oman elämänsä ja arkensa asiantuntijoina ja toivat esiin sellaisia asumisen tarpeita ja toiveita, jotka suunnittelussa on huomioitava. Hankkeeseen osallistui runsaasti nuoria kehitysvammaisia henkilöitä, jotka asuivat tällä hetkellä joko laitoksessa, asumisyksiköissä tai lapsuudenkodeissaan. Hankkeessa selvisi, että palvelujen käyttäjien toiveena on mahdollisimman tavallinen asuminen tavallisella asuinalueella. Oma koti on tärkeä. Se voi olla omakoti-, rivi- tai kerrostalo. Asunnon sijainti ja asuinalueen tarjoamat mahdollisuudet ovat tärkeitä, mutta asumisessa merkityksellistä ovat myös vapaa-aika, mahdollisuus työllistyä tai tehdä mielekästä muuta päiväaikaista toimintaa ja mahdollisuus ylläpitää ihmissuhteita. Haaveena on asuminen joko yksin tai itse valitun kumppanin kanssa. Jos asuminen toteutuu ryhmässä, tärkeänä pidettiin sitä, että voi valita asuintoverinsa ja että asuinryhmä on pieni. Koti mielletään yksityisenä paikkana ja mahdollisuutena tehdä itselle merkityksellisiä asioita. Yhteinen kokoontuminen ja harrastaminen koettiin myös tärkeäksi ja näiden toimintojen nähtiin luontevasti sijoittuvan esim. asuinalueen korttelitaloihin.