Hyppää sisältöön
    • Suomi
    • Svenska
    • English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Haku- ja käyttöohje
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Ympäristöministeriö
  • Julkaisut
  • Näytä viite
  • Etusivu
  • Ympäristöministeriö
  • Julkaisut
  • Näytä viite

Lähialueyhteistyöstä EU-aikaan


Avaa tiedosto
YMra_7_2006.pdf (2.097Mt)
Lataukset: 

Ympäristöministeriö
09.06.2006
Julkaisusarja:
Ympäristöministeriön raportteja 7/2006
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Näytä kaikki kuvailutiedot
Tiivistelmä
Suomen lähialueyhteistyö Itämeren alueella alkoi 1990-luvun alun poliittisessa murroksessa. Ympäristönsuojelusta tuli nopeasti yhteistyön keskeinen toiminta-alue. Suomi aloitti lähialueyhteistyön vuonna 1990 selvittämällä ympäristön tilan parantamisen kannalta kiireellisiä toimia edellyttävät kohteet Luoteis-Venäjällä ja Virossa. Yhteistyö alkoi myöhemmin myös Latvian ja Liettuan kanssa. Puolan nk. ekokonversioyhteistyö alkoi 1991. Lähialueyhteistyön tuloksena on kansainvälisellä rahoituksella edistetty kuormituksen vähentämiseen tähtääviä vesiensuojelu- ja muita ympäristöhankkeita Venäjällä, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Puolassa. Suomi on avustanut kuluneiden 15 vuoden aikana näiden maiden ympäristönsuojelun investointeja yhteensä 106,5 milj. eurolla ja antanut teknistä apua 44,1 milj. eurolla. Euroopan unionin laajennuttua Suomen välittömillä lähialueilla Itämerestä tuli lähes EU:n sisämeri. Samalla runsaan vuosikymmenen jatkunut tiivis kahdenvälinen hankeyhteistyö Baltian maiden ja Puolan kanssa päättyi, kun maat liittyivät unionin jäseniksi. Työ Itämeren hyväksi jatkuu vielä tästä eteenpäin: muun muassa lisääntyneet öljykuljetukset sekä haitallisten aineiden ja maatalouden päästöt Itämereen vaativat jatkossakin määrätietoisia toimenpiteitä ja kansainvälistä yhteistyötä. Lähialueyhteistyön rooli on muuttumassa tasavertaiseen kumppanuuteen perustuvaksi. Esimerkiksi Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuusrahasto kokoaa useat eri rahoittajat yhteen rahoittamaan kunnallisia ympäristönsuojelua edistäviä investointeja Luoteis-Venäjällä. Suuren haasteen Suomelle asettaa kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen ilmastosopimuksen Kioton pöytäkirjan edellyttämälle tasolle. Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen, jonka mukaan Suomi hankkii nk. Kioton mekanismeilla 10 miljoonan hiilidioksiditonnin edestä päästövähennysyksiköitä vuosina 2008-2012. Suomi käynnisti vuonna 2006 Kioton mekanismien Finnder osto-ohjelman. Tärkeitä kohdemaita mekanismien toimeenpanossa ovat Venäjä ja muut siirtymätalousmaat.

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajan mukaanViimeksi lisätytAsiasanatJulkaisijat

Aineistojen tallennus

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Tietosuoja
Saavutettavuusseloste
Valtioneuvoston kanslia
Puolustusministeriö
Liikenne- ja viestintäministeriö
Ulkoministeriö
Valtiovarainministeriö
Työ- ja elinkeinoministeriö
Oikeusministeriö
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriö
Sisäministeriö
Maa- ja metsätalousministeriö
Ympäristöministeriö

Valtioneuvoston kanslia
|
Valtioneuvoston hallintoyksikkö
·julkaisutuotanto(at)gov.fi | vnk.fi·
Palvelun tuottaja
Kansalliskirjasto
Valtioneuvoston kanslia
Valtioneuvoston hallintoyksikkö
julkaisutuotanto(at)gov.fi | vnk.fi
Palvelun tuottaja Kansalliskirjasto