Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma - Pohjois-Pälkäne ja Epaala-Kuuliala
Lilja, Ulla (2006)
Lilja, Ulla
Pirkanmaan ympäristökeskus
2006
Julkaisusarja:
PIRra 2/2006This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tiivistelmä
Pohjois-Pälkäneen ja Epaalan-Kuulialan maatalousympäristön luontoa kartoitettiin kesällä 2006. Yleissuunnittelualueelta
etsittiin yhdessä maanomistajien kanssa luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä kohteita ja niille
laadittiin suuntaa-antavat hoitosuunnitelmat. Viljelijä voi käyttää yleissuunnitelmaa apunaan tukia hakiessaan ja kohteiden
hoitoa suunnitellessaan.
Maatalousympäristön monilajiset luonnonlaitumet ja muut aiemmin hyötykäytössä olleet luontokohteet alkavat
hiljalleen umpeutua ja muuttua lajistoltaan yksipuolisemmiksi. Tämä kehityssuunta johtuu etenkin laidunnuksen
vähentymisestä. Arvokkaiden alueiden umpeenkasvua voidaan estää laiduntamalla, raivaamalla ja niittämällä. Monet
uhanalaiset lajit ovat riippuvaisia perinnebiotooppien säilymisestä. Neljäsosa kaikista Suomen eliölajeista viihtyy
maatalousympäristössä, joten sen hoitaminen on arvokasta työtä ympäristön hyväksi.
Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuutta edistetään pitkälti maatalouden ympäristötukijärjestelmän avulla.
96% viljelijöistä on sitoutunut ympäristötukijärjestelmään. Ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteiden lisäksi
luonnon monimuotoisuutta edistetään erityistukien avulla. Tähän yleissuunnitelmaan on pyritty löytämään sellaisia
kohteita, joiden hoitamiseen viljelijä voi hakea erityistukea. Yleissuunnitelman kohdekuvauksia, pinta-aloja ja hoitosuosituksia
viljelijä voi hyödyntää tukihakemuksissa.
Yleissuunnittelun tavoitteita on tehostaa ja ohjata luonnon monimuotoisuuden hoitoa, parantaa vuorovaikutusta
viljelijöiden, neuvojien ja viranomaisten kesken sekä kannustaa viljelijöitä erityistuen hakuun. Yleissuunnitteluhankkeeseen
ovat osallistuneet paikalliset viljelijät, Pirkanmaan TE-keskus, MTK-Pirkanmaa, ProAgria Pirkanmaa, Pälkäneen
kunta ja Pirkanmaan ympäristökeskus.
etsittiin yhdessä maanomistajien kanssa luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä kohteita ja niille
laadittiin suuntaa-antavat hoitosuunnitelmat. Viljelijä voi käyttää yleissuunnitelmaa apunaan tukia hakiessaan ja kohteiden
hoitoa suunnitellessaan.
Maatalousympäristön monilajiset luonnonlaitumet ja muut aiemmin hyötykäytössä olleet luontokohteet alkavat
hiljalleen umpeutua ja muuttua lajistoltaan yksipuolisemmiksi. Tämä kehityssuunta johtuu etenkin laidunnuksen
vähentymisestä. Arvokkaiden alueiden umpeenkasvua voidaan estää laiduntamalla, raivaamalla ja niittämällä. Monet
uhanalaiset lajit ovat riippuvaisia perinnebiotooppien säilymisestä. Neljäsosa kaikista Suomen eliölajeista viihtyy
maatalousympäristössä, joten sen hoitaminen on arvokasta työtä ympäristön hyväksi.
Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuutta edistetään pitkälti maatalouden ympäristötukijärjestelmän avulla.
96% viljelijöistä on sitoutunut ympäristötukijärjestelmään. Ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteiden lisäksi
luonnon monimuotoisuutta edistetään erityistukien avulla. Tähän yleissuunnitelmaan on pyritty löytämään sellaisia
kohteita, joiden hoitamiseen viljelijä voi hakea erityistukea. Yleissuunnitelman kohdekuvauksia, pinta-aloja ja hoitosuosituksia
viljelijä voi hyödyntää tukihakemuksissa.
Yleissuunnittelun tavoitteita on tehostaa ja ohjata luonnon monimuotoisuuden hoitoa, parantaa vuorovaikutusta
viljelijöiden, neuvojien ja viranomaisten kesken sekä kannustaa viljelijöitä erityistuen hakuun. Yleissuunnitteluhankkeeseen
ovat osallistuneet paikalliset viljelijät, Pirkanmaan TE-keskus, MTK-Pirkanmaa, ProAgria Pirkanmaa, Pälkäneen
kunta ja Pirkanmaan ympäristökeskus.