Hulausjärven kuormitusselvitys ja Rikalan kanavan avaamisen vesistövaikutukset
Paananen, Arto; Kaipainen, Heikki; Bilaletdin, Ämer (2008-05-22)
Paananen, Arto
Kaipainen, Heikki
Bilaletdin, Ämer
Pirkanmaan ympäristökeskus
22.05.2008
Julkaisusarja:
PIRra 3/2008This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tiivistelmä
Kuormitusselvityksessä määritettiin Hulausjärveen tuleva kokonaisfosforin vuotuinen ravinnekuormitus ja eri kuormitusläheet sekä niiden osuus kokonaiskuormituksesta. Raportissa tarkasteltiin mallilaskelman avulla myös Rikalan kanavan avaamisen seurauksena Rikalanjärveen ja edelleen Hulausjärveen virtaavan veden vaikutusta kokonaisfosforipitoisuuteen.
Valmisteilla olevan vesienhoidon toimenpideohjelman tavoitteena on vesien hyvän ekologisen tilan saavuttaminen ja sen säilytäminen. Tyydyttävässä ja huonossa laatuluokassa olevien vesimuodostumien tilaa heikentävät erityisesti hajakuormituksesta tulevat ravinteet sekä vesistössä tehdyt hydromorfologiset muutokset. Nykykäytännön toimenpiteillä voidaan vaikuttaa vesistöihin tulevaan ravinne ja kiintoainekuormitukseen.Erityisesti peltoviljelyn, karja ja metsätalouden osalta tarvitaan monipuolisia lisätoimenpiteitä ravinne ja kiintoaineskuormituksen vähentämiseen.
Jotta Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelman mukainen tavoite saavutettaisiin, tulisi kokonaisfosforikuormitusta vähentää noin 50 %. Järven hyvän ekologisen tilan kokonaisfosforipitoisuus Hulausjärven tyyppiselle järvelle on alle 40 µg l1. Tämän saavuttaminen vaatisi kokonaisfosforikuormituksen vähenemisen noin puolella, 1400 kg:aan vuodessa.
Lisävedenjohtaminen Rikalan kanavan kautta pudottaisi Hulausjärven kokonaisfosforipitoisuuksia lähelle hyvän tilan rajaa (40 µg l1). Kanavasta johdetun lisäveden vaikutus olisivat suurimmillaan kuivaan aikaan, jolloin myös sinileväkukinnot ovat yleisimpiä. Kanavan avaamisen vaikutus kohdistuisi kuitenkin vain Hulausjärveen, joten Mantereenjärven ja Heinälahden pitoisuuksiin sillä ei olisi vaikutusta.
Valmisteilla olevan vesienhoidon toimenpideohjelman tavoitteena on vesien hyvän ekologisen tilan saavuttaminen ja sen säilytäminen. Tyydyttävässä ja huonossa laatuluokassa olevien vesimuodostumien tilaa heikentävät erityisesti hajakuormituksesta tulevat ravinteet sekä vesistössä tehdyt hydromorfologiset muutokset. Nykykäytännön toimenpiteillä voidaan vaikuttaa vesistöihin tulevaan ravinne ja kiintoainekuormitukseen.Erityisesti peltoviljelyn, karja ja metsätalouden osalta tarvitaan monipuolisia lisätoimenpiteitä ravinne ja kiintoaineskuormituksen vähentämiseen.
Jotta Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelman mukainen tavoite saavutettaisiin, tulisi kokonaisfosforikuormitusta vähentää noin 50 %. Järven hyvän ekologisen tilan kokonaisfosforipitoisuus Hulausjärven tyyppiselle järvelle on alle 40 µg l1. Tämän saavuttaminen vaatisi kokonaisfosforikuormituksen vähenemisen noin puolella, 1400 kg:aan vuodessa.
Lisävedenjohtaminen Rikalan kanavan kautta pudottaisi Hulausjärven kokonaisfosforipitoisuuksia lähelle hyvän tilan rajaa (40 µg l1). Kanavasta johdetun lisäveden vaikutus olisivat suurimmillaan kuivaan aikaan, jolloin myös sinileväkukinnot ovat yleisimpiä. Kanavan avaamisen vaikutus kohdistuisi kuitenkin vain Hulausjärveen, joten Mantereenjärven ja Heinälahden pitoisuuksiin sillä ei olisi vaikutusta.