Arviointi maankäyttö- ja rakennuslain toimivuudesta 2013
(2014-02-13)
Ympäristöministeriö
13.02.2014
Julkaisusarja:
Suomen ympäristö 1/2014This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tiivistelmä
Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuutta on seurattu tiiviisti lain voimaantulosta alkaen. Arviointeja tehtiin pian lain voimaantulon jälkeen vuosina 2001 ja 2002 ja laajemmin vuonna 2005 lain oltua voimassa viisi vuotta.Uuden kokonaisarvioinnin tekeminen on kirjattu nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan. Toimeksiannon taustalla ovat toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset. Lisäksi tiukentunut perustuslain tulkinta edellyttää alueidenkäytön suunnittelun säännösten täsmentämistä ja asetuksenantovaltuuksien tarkentamista.
Toimivuusarvioinnin toteuttaminen ohjelmoitiin syksyllä 2011 ja sen taustaksi on tehty lukuisia erillisiä kyselyjä ja selvityksiä. Arviointia varten asetettiin seurantaryhmä 14.2.2012. Sen tehtävänä on ollut seurata ja edistää arvioinnin suorittamista sekä käsitellä eri tahoilla laadittavien selvitysten tuloksia ja niistä tehtäviä johtopäätöksiä. Arviointiin liittyviä asioita on lisäksi käsitelty monissa työpajoissa ja seminaareissa.
Maankäyttö- ja rakennuslaki on lähtökohdiltaan ja keskeisiltä säännöksiltään edelleen toimiva vastaamaan alueidenkäytön suunnittelun ja rakentamisen ohjauksen tavoitteisiin. Kaikki alueidenkäytön suunnittelun ja rakentamisen ohjauksen kannalta tärkeät asiat eivät ole kuitenkaan edistyneet myönteisesti. Tämä nostaa esille säännösten tarkistamis- ja kehittämistarpeita, mutta paljon on kysymys myös muodostuneista toimintakäytännöistä ja lain soveltamisesta.
Toimivuusarvioinnissa on tunnistettu näihin molempiin asioihin liittyviä kehittämistarpeita. Alueidenkäytön suunnitteluun liittyvistä asioista arvioinnissa korostetaan suunnittelujärjestelmän kehittämistä siten, että että eri kaavatasojen roolit selkeytyisivät ja niitä käytettäisiin nykyistä tarkoituksenmukaisemmin. Erityisesti kaupunkiseutukokonaisuuksiin liittyvää alueidenkäytön suunnittelua sekä maapolitiikkaan ja tonttimaan saatavuuden turvaamiseen liittyviä kysymyksiä korostetaan. Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän toimivuus sekä asuntotarjonnan riittävyys ovat maankäyttö- ja rakennuslain keskeisten tavoitteiden toteutumisen näkökulmasta oleellisia asioita. Tonttimaan saatavuus yhdyskuntarakenteen toimivuuden kannalta oikeista paikoista luo pohjan asumisen, palvelujen ja työpaikkojen kehittymiselle. Eheytyvässä yhdyskuntarakenteessa korostuu täydennysrakentaminen sekä viihtyisän ja toimivan elinympäristön luominen.
Rakentamista koskevat keskeiset säännökset on uusittu vuosien 2012 ja 2013 aikana. Osana tätä työtä uudistetaan myös rakentamisen olennaisia teknisiä vaatimuksia koskevat asetukset vuoden 2017 loppuun mennessä. Tämä työ on jo käynnissä. Rakennusvalvontatoimen yksiköiden kokoa tulee merkittävästi kasvattaa, jotta viranomaisvalvonnan toimintaedellytykset paranisivat ja toiminta olisi koko maassa yhtenäisempää ja ennakoitavampaa. Myös säännöksiä rakennusten elinkaaren aikaisista kunnossapito- ja korjaustoimenpiteistä sekä niihin liittyvistä vastuista tulee selkeyttää.
Viranomaisyhteistyötä tulee jatkossa suunnata selkeämmin vain merkittävimpiin asioihin. Myös suunnittelun tueksi tehtävien selvitysten ja vaikutusten arvioinnin tulee kohdistua entistä tarkoituksenmukaisemmin ja ennakoitavammin.
Vaihtoehdot maakuntakaavojen vahvistusmenettelystä luopumiselle pitää selvittää.
Toimivuusarvioinnin toteuttaminen ohjelmoitiin syksyllä 2011 ja sen taustaksi on tehty lukuisia erillisiä kyselyjä ja selvityksiä. Arviointia varten asetettiin seurantaryhmä 14.2.2012. Sen tehtävänä on ollut seurata ja edistää arvioinnin suorittamista sekä käsitellä eri tahoilla laadittavien selvitysten tuloksia ja niistä tehtäviä johtopäätöksiä. Arviointiin liittyviä asioita on lisäksi käsitelty monissa työpajoissa ja seminaareissa.
Maankäyttö- ja rakennuslaki on lähtökohdiltaan ja keskeisiltä säännöksiltään edelleen toimiva vastaamaan alueidenkäytön suunnittelun ja rakentamisen ohjauksen tavoitteisiin. Kaikki alueidenkäytön suunnittelun ja rakentamisen ohjauksen kannalta tärkeät asiat eivät ole kuitenkaan edistyneet myönteisesti. Tämä nostaa esille säännösten tarkistamis- ja kehittämistarpeita, mutta paljon on kysymys myös muodostuneista toimintakäytännöistä ja lain soveltamisesta.
Toimivuusarvioinnissa on tunnistettu näihin molempiin asioihin liittyviä kehittämistarpeita. Alueidenkäytön suunnitteluun liittyvistä asioista arvioinnissa korostetaan suunnittelujärjestelmän kehittämistä siten, että että eri kaavatasojen roolit selkeytyisivät ja niitä käytettäisiin nykyistä tarkoituksenmukaisemmin. Erityisesti kaupunkiseutukokonaisuuksiin liittyvää alueidenkäytön suunnittelua sekä maapolitiikkaan ja tonttimaan saatavuuden turvaamiseen liittyviä kysymyksiä korostetaan. Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän toimivuus sekä asuntotarjonnan riittävyys ovat maankäyttö- ja rakennuslain keskeisten tavoitteiden toteutumisen näkökulmasta oleellisia asioita. Tonttimaan saatavuus yhdyskuntarakenteen toimivuuden kannalta oikeista paikoista luo pohjan asumisen, palvelujen ja työpaikkojen kehittymiselle. Eheytyvässä yhdyskuntarakenteessa korostuu täydennysrakentaminen sekä viihtyisän ja toimivan elinympäristön luominen.
Rakentamista koskevat keskeiset säännökset on uusittu vuosien 2012 ja 2013 aikana. Osana tätä työtä uudistetaan myös rakentamisen olennaisia teknisiä vaatimuksia koskevat asetukset vuoden 2017 loppuun mennessä. Tämä työ on jo käynnissä. Rakennusvalvontatoimen yksiköiden kokoa tulee merkittävästi kasvattaa, jotta viranomaisvalvonnan toimintaedellytykset paranisivat ja toiminta olisi koko maassa yhtenäisempää ja ennakoitavampaa. Myös säännöksiä rakennusten elinkaaren aikaisista kunnossapito- ja korjaustoimenpiteistä sekä niihin liittyvistä vastuista tulee selkeyttää.
Viranomaisyhteistyötä tulee jatkossa suunnata selkeämmin vain merkittävimpiin asioihin. Myös suunnittelun tueksi tehtävien selvitysten ja vaikutusten arvioinnin tulee kohdistua entistä tarkoituksenmukaisemmin ja ennakoitavammin.
Vaihtoehdot maakuntakaavojen vahvistusmenettelystä luopumiselle pitää selvittää.