Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden ja kosteikkojen yleissuunnitelma
Kondelin, Hanna; Ohtonen, Arvo; Niinioja, Riitta; Hinkkanen, Mikko (2009-12-03)
Pohjois-Karjalan ympäristökeskus
03.12.2009
Julkaisusarja:
PKAra 8/2009This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tiivistelmä
Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnittelua on toteutettu Pohjois-Karjalassa vuodesta 2003
alkaen. Vuonna 2007 suunnitteluun on otettu mukaan myös monivaikutteiset kosteikot. Jatkossa kosteikkosuunnittelun
merkitys kasvaa, koska toiminta palvelee hyvin myös vesienhoidon suunnittelun tavoitteita vesistöjen tilan
parantamiseksi.
Vuoden 2008 yleissuunnittelualueeksi valittiin Liperissä sijaitsevat Taipaleenjoki ja Sysmänjoki, jotka Vuoksen vesienhoitosuunnitelmassa
on luokiteltu tilaltaan tyydyttäviksi. Suunnitelmassa esitellään myös valtakunnallista maatalouden
vaikuttavuuden seurantatutkimusta (MYTVAS), jossa Taipaleenjoki on ollut yhtenä kohteena. Tutkimuksesta
saa taustatietoa alueelle suunniteltavien vesiensuojelutoimien tarpeellisuudesta.
Tarkoituksenmukaisesti suunniteltuina kosteikot ja pellolle tehtävät suojavyöhykkeet vähentävät merkittävästi
vesistöihin pelloilta kulkeutuvien ravinteiden ja kiintoaineen määrää näillä kahdella alueella, joilla maatalous on
suurin vesien kuormittaja. Kosteikot edistävät myös maatalousympäristöjen luonnon monimuotoisuutta tarjoamalla
sopivan ympäristön erilaisille kosteikkojen kasveille ja eläimille. Tilakohtaisissa kartoituksissa löytyi kaikkiaan
8 monivaikutteiseksi kosteikoksi sopivaa kohdetta. Lisäksi suunnitelmassa esitetään osalle jokivarsia laajoja suojavyöhykkeitä.
Näillä kohdilla jokeen viettävät pellot ovat varsin kaltevia, joten suojavyöhykkeiden perustamisen
tarve ja niiden vesiensuojelullinen hyöty ovat merkittäviä.
Kartoituksissa löytyi lisäksi 13 perinnebiotooppia ja 17 luonnon monimuotoisuuden ja maiseman kannalta arvokasta
kohdetta. Kohteista tehtiin sanalliset kuvaukset, ne rajattiin kartalle ja niille laadittiin yleisluontoiset hoitoohjeet.
Näitä tietoja voi käyttää apuna tilakohtaisten erityistukien hakemisessa. Yleissuunnittelun tavoitteena on
antaa viljelijöille tietoa ja tukea, jotta he hakisivat maatalouden ympäristötuen erityistukia suunnittelussa löydetyille
kohteille. Tätä varten suunnitelmassa on esitelty myös yksityiskohtaisesti kohteille mahdolliset erityistukimuodot
ja kohteiden hoitoon liittyvät ohjeet.
Asiasanat
alkaen. Vuonna 2007 suunnitteluun on otettu mukaan myös monivaikutteiset kosteikot. Jatkossa kosteikkosuunnittelun
merkitys kasvaa, koska toiminta palvelee hyvin myös vesienhoidon suunnittelun tavoitteita vesistöjen tilan
parantamiseksi.
Vuoden 2008 yleissuunnittelualueeksi valittiin Liperissä sijaitsevat Taipaleenjoki ja Sysmänjoki, jotka Vuoksen vesienhoitosuunnitelmassa
on luokiteltu tilaltaan tyydyttäviksi. Suunnitelmassa esitellään myös valtakunnallista maatalouden
vaikuttavuuden seurantatutkimusta (MYTVAS), jossa Taipaleenjoki on ollut yhtenä kohteena. Tutkimuksesta
saa taustatietoa alueelle suunniteltavien vesiensuojelutoimien tarpeellisuudesta.
Tarkoituksenmukaisesti suunniteltuina kosteikot ja pellolle tehtävät suojavyöhykkeet vähentävät merkittävästi
vesistöihin pelloilta kulkeutuvien ravinteiden ja kiintoaineen määrää näillä kahdella alueella, joilla maatalous on
suurin vesien kuormittaja. Kosteikot edistävät myös maatalousympäristöjen luonnon monimuotoisuutta tarjoamalla
sopivan ympäristön erilaisille kosteikkojen kasveille ja eläimille. Tilakohtaisissa kartoituksissa löytyi kaikkiaan
8 monivaikutteiseksi kosteikoksi sopivaa kohdetta. Lisäksi suunnitelmassa esitetään osalle jokivarsia laajoja suojavyöhykkeitä.
Näillä kohdilla jokeen viettävät pellot ovat varsin kaltevia, joten suojavyöhykkeiden perustamisen
tarve ja niiden vesiensuojelullinen hyöty ovat merkittäviä.
Kartoituksissa löytyi lisäksi 13 perinnebiotooppia ja 17 luonnon monimuotoisuuden ja maiseman kannalta arvokasta
kohdetta. Kohteista tehtiin sanalliset kuvaukset, ne rajattiin kartalle ja niille laadittiin yleisluontoiset hoitoohjeet.
Näitä tietoja voi käyttää apuna tilakohtaisten erityistukien hakemisessa. Yleissuunnittelun tavoitteena on
antaa viljelijöille tietoa ja tukea, jotta he hakisivat maatalouden ympäristötuen erityistukia suunnittelussa löydetyille
kohteille. Tätä varten suunnitelmassa on esitelty myös yksityiskohtaisesti kohteille mahdolliset erityistukimuodot
ja kohteiden hoitoon liittyvät ohjeet.
Asiasanat