Kasviplankton ja vedenlaatu Pohjois-Karjalan metsäjärvissä
Holopainen, Anna-Liisa; Niinioja, Riitta; Kukkonen, Minna (2007-11-03)
Pohjois-Karjalan ympäristökeskus
03.11.2007
Julkaisusarja:
PKAra 6/2007This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tiivistelmä
Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksessa vuonna 2004 käynnistetyn ”Pohjois-Karjalan vesistöjen tilan parantaminen (POKAVESI)” –hankkeen tavoitteena on hajakuormituksen rasittamien tummavetisten järvien ekologisen tilan arviointi.
Järvien valuma-alueella tehdyt metsätaloudelliset toimenpiteet näkyvät muutoksina vedenlaadussa, kohonneena kasviplanktonin biomassana ja muutoksina lajistossa. Kasviplanktonin biomassa oli suuri Koppelojärvessä ja Otmenjärvessä, sen sijaan Palojärvessä, Naarvanjärvessä ja Tuopanjärvessä biomassa oli ainoastaan hieman kohonnut. Tuopanjärveä lukuun ottamatta näissä edellä mainituissa viidessä järvessä biomassan valtaosan muodosti limalevä Gonyostomum semen (Raphidophyceae). Tätä levälajia tavattiin jonkin verran lähes kaikissa tutkimuksen kohteena olleissa metsäjärvissä. Runsaimmat esiintymät tavattiin runsashumuksisissa järvissä. Koppelojärveen, joka luokitellaan ekologisen tilansa puolesta tyydyttävään tai välttävään luokkaan, kohdistuu laajalta lähivaluma-alueelta huomattava typpi- ja fosforikuormitus. Otmenjärvi, joka luokiteltiin kasviplanktonin perusteella ekologiselta tilaltaan hyvään tai tyydyttävään luokkaan, on matala, voimakkaasti humusvesien kuormittama järvi.
Järvien valuma-alueella tehdyt metsätaloudelliset toimenpiteet näkyvät muutoksina vedenlaadussa, kohonneena kasviplanktonin biomassana ja muutoksina lajistossa. Kasviplanktonin biomassa oli suuri Koppelojärvessä ja Otmenjärvessä, sen sijaan Palojärvessä, Naarvanjärvessä ja Tuopanjärvessä biomassa oli ainoastaan hieman kohonnut. Tuopanjärveä lukuun ottamatta näissä edellä mainituissa viidessä järvessä biomassan valtaosan muodosti limalevä Gonyostomum semen (Raphidophyceae). Tätä levälajia tavattiin jonkin verran lähes kaikissa tutkimuksen kohteena olleissa metsäjärvissä. Runsaimmat esiintymät tavattiin runsashumuksisissa järvissä. Koppelojärveen, joka luokitellaan ekologisen tilansa puolesta tyydyttävään tai välttävään luokkaan, kohdistuu laajalta lähivaluma-alueelta huomattava typpi- ja fosforikuormitus. Otmenjärvi, joka luokiteltiin kasviplanktonin perusteella ekologiselta tilaltaan hyvään tai tyydyttävään luokkaan, on matala, voimakkaasti humusvesien kuormittama järvi.