Pohjois-Karjalan lintuvedet – linnuston tila ja kunnostustarve lintuvesiensuojeluohjelman kohteilla

Abstract

Vesilinnut ovat lintuvesien hoidon ja suojelun kannalta yksi keskeisimmistä linturyhmistä. Vesilinnustossa tapahtuvat muutokset ovat hyvä indikaattori kosteikkojen ekologisen tilan seurannassa. Vesilintututkimuksella ja seurantamenetelmien kehittämisellä on Suomessa pitkät perinteet. Täten vesilintulaskennat ovat hyvin oleellinen osa lintuvesiensuojeluohjelmakohteiden linnustonseurantaa ja palvelevat kunnostussuunnittelua sekä hoitotoimenpiteiden onnistumisen arviointia.

Tässä julkaisussa keskitytään vuosien 2003–2008 selvityksessä kootun vesilintuaineiston hyödyntämiseen lintuvesien tilan seurannassa sekä kunnostussuunnittelussa. Julkaisussa annetaan myös joitakin uusia suosituksia vesilintujen parimäärälaskentoja varten. Vesilintujen parimääriä ja poikastuottoa sekä sulkivien lintujen määriä seurattiin kahdellatoista vakioseurantakohteella. Julkaisussa esitetään lähes 1400 sorsalintupoikuetta käsittävän aineiston tulokset. Sulkivien sorsien määristä ja kerääntymisestä lintuvesille on Suomessa aiemmin julkaistu hyvin vähän tarkkoihin seurantoihin perustuvaa tietoa.

Pohjois-Karjalan lintuvesillä tehtyjen seurantaselvitysten perusteella voimakkaasti taantuneiden vesilintulajien – mustakurkku-uikun, jouhisorsan ja sotkien – kantojen kehitykseen, poikastuottoon sekä suojeluun olisi jatkossa syytä kiinnittää erityistä huomiota. Linnuston seurannan ohella kosteikkoluonnon suojelutyössä tarvitaan seurantatietoja myös kasvistosta, pieneliöstöstä, kalastosta ja veden kemiasta sekä näiden tietojen asiantuntevaa tulkintaa ja hyödyntämistä luonnon monimuotoisuutta palvelevalla tavalla.