Kyrönjoen vaellussiikakannan vahvistaminen - vuosien 2001 - 2005 seuranta
Sivil, Mika (2007-03-07)
Sivil, Mika
Länsi-Suomen ympäristökeskus
07.03.2007
Julkaisusarja:
LSUra 2/2007This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tiivistelmä
Merenkurkkuun laskevan Kyrönjoen vaellussiikakanta on uhanalainen. Sen suurimmat uhat kohdistuvat Kyrönjoessa
tapahtuviin elinkierron vaiheisiin eli kutuun sekä mädin ja poikasten kehittymiseen. Kyrönjoen heikko
veden laatu, nousuesteet sekä kutualueiden niukkuus ja heikko tila vaikeuttavat huomattavasti poikastuotantoa.
Vuosina 1996-2000 toteutettua Kyrönjoen vaellussiikakannan vahvistaminen –projektia jatkettiin pääosin vuoteen
2005 ulottuneella seurantahankkeella. Myös vaellussiikakannan poikastuotannon vahvistamista mädinhankinnalla
ja istutuksilla jatkettiin. Molemmissa hankkeissa rahoittajina olivat Pohjanmaan TE-keskus ja Länsi-Suomen
ympäristökeskus, joiden lisäksi Mustasaaren kalastusalue tuki poikastuotannon vahvistamista. Vuosina 2002-2006
Kyrönjokeen istutettiin noin 3,6 milj. vastakuoriutunutta vaellussiian poikasta.
Kyrönjoen vaellussiikakannan heikkeneminen vaikuttaa pysähtyneen, ja kanta on mahdollisesti alkanut voimistua
viime vuosina. Poikastuotannon vahvistamiseksi tehdyt istutukset ovat edesauttaneet kannan pysymistä vähintään
aiempien vuosien tasolla. Vaellussiikakannan rakenteessa ei havaittu tapahtuneen merkittäviä muutoksia.
Seurantahankkeella saatiin runsaasti tietoa vaellussiian ekologiasta. Tulokset vahvistavat aiemmin Kyrönjoessa ja
muissa joissa saatuja tuloksia, mutta myös puutteellisemmin tunnettuihin kysymyksiin saatiin vastauksia. Vaellussiika
saattaa esim. nousta kutemaan elämänsä aikana useampaan kuin yhteen jokeen ja sukukypsyyden saavuttamisen
jälkeen vaellussiiat kasvavat hyvin hitaasti. Vaellussiian mädin selviytymiseen Kyrönjoessa näyttävät vaikuttavan
enemmän vuosien väliset erot kuin se, millä jokiosuudella mäti kehittyy. Mädin selviytymiseen vaikuttaa
olennaisesti veden laatu marraskuulta toukokuulle, minkä puolestaan määräävät suurelta osin sääolot ja valumaalueen
maankäyttö.
Asiasanat
tapahtuviin elinkierron vaiheisiin eli kutuun sekä mädin ja poikasten kehittymiseen. Kyrönjoen heikko
veden laatu, nousuesteet sekä kutualueiden niukkuus ja heikko tila vaikeuttavat huomattavasti poikastuotantoa.
Vuosina 1996-2000 toteutettua Kyrönjoen vaellussiikakannan vahvistaminen –projektia jatkettiin pääosin vuoteen
2005 ulottuneella seurantahankkeella. Myös vaellussiikakannan poikastuotannon vahvistamista mädinhankinnalla
ja istutuksilla jatkettiin. Molemmissa hankkeissa rahoittajina olivat Pohjanmaan TE-keskus ja Länsi-Suomen
ympäristökeskus, joiden lisäksi Mustasaaren kalastusalue tuki poikastuotannon vahvistamista. Vuosina 2002-2006
Kyrönjokeen istutettiin noin 3,6 milj. vastakuoriutunutta vaellussiian poikasta.
Kyrönjoen vaellussiikakannan heikkeneminen vaikuttaa pysähtyneen, ja kanta on mahdollisesti alkanut voimistua
viime vuosina. Poikastuotannon vahvistamiseksi tehdyt istutukset ovat edesauttaneet kannan pysymistä vähintään
aiempien vuosien tasolla. Vaellussiikakannan rakenteessa ei havaittu tapahtuneen merkittäviä muutoksia.
Seurantahankkeella saatiin runsaasti tietoa vaellussiian ekologiasta. Tulokset vahvistavat aiemmin Kyrönjoessa ja
muissa joissa saatuja tuloksia, mutta myös puutteellisemmin tunnettuihin kysymyksiin saatiin vastauksia. Vaellussiika
saattaa esim. nousta kutemaan elämänsä aikana useampaan kuin yhteen jokeen ja sukukypsyyden saavuttamisen
jälkeen vaellussiiat kasvavat hyvin hitaasti. Vaellussiian mädin selviytymiseen Kyrönjoessa näyttävät vaikuttavan
enemmän vuosien väliset erot kuin se, millä jokiosuudella mäti kehittyy. Mädin selviytymiseen vaikuttaa
olennaisesti veden laatu marraskuulta toukokuulle, minkä puolestaan määräävät suurelta osin sääolot ja valumaalueen
maankäyttö.
Asiasanat