Keski-Suomen perinnebiotooppien hoito-ohjelma
Mussaari, Maija (2007-02-07)
Keski-Suomen ympäristökeskus
07.02.2007
Julkaisusarja:
KSUra 1/2007This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tiivistelmä
Perinnebiotoopit eli perinteisen maankäytön myötä syntyneet luontotyypit ovat vähentyneet vuosisadan
vaihteesta lähtien, viimeisen 50 vuoden aikana lähes olemattomiin. Samalla ovat taantuneet niille
ominaiset eliölajit ja yhteisöt.
Perinnebiotooppeja kartoitettiin Keski-Suomessa vuosina 1992-1997 sekä 2004-2005. Kartoitusten
perusteella perinnebiotooppeja on Keski-Suomessa yhteensä vajaat 200 kappaletta. Kohteiden määrä on
laskussa, sillä useiden kohteiden hoito on loppunut tai loppumassa. Vain noin 50% kohteista on hoidon
piirissä. Vielä käytössä olevienkin kohteiden kunto saattaa olla huono sillä hoito on usein alueita
rehevöittävää.
Keski-Suomen alueellinen perinnebiotooppien hoito-ohjelma on laadittu hoidon järjestämisen ja
tehostamisen tueksi. Perinnebiotooppien hoito-ohjelma käsittää kohteiden nykytilan tarkastelun,
perinnebiotooppien hoidon tavoitteet, toimenpiteet, kiireellisyysjärjestyksen, rahoitusmahdollisuudet,
tärkeimmät toimijat hoidon kehittämisessä ja hoitosuunnitelmien laadinnan aikataulun. Hoito-ohjelman
avulla perinnebiotooppien tilaa pyritään järjestelmällisesti kohentamaan, aloittaen kiireellisimmin hoitoa
kaipaavista kohteista.
Suurimpana Keski-Suomen perinnebiotooppien hoidon haasteena 2000-luvulla on maataloustuotannon
tehostuminen ja pienten karjatilojen vähentyminen. Perinnebiotooppien hoidon tehostamiseksi
maanviljelijöiden rinnalle on löydettävä uusia toimijoita. Tärkein perinnebiotooppien hoidon
tehostamisen toimenpide on järjestelmällinen hoidon järjestäminen yhdessä eri toimijoiden kanssa,
aloittaen kiireellisimmin hoitoa kaipaavista kohteista. Keskeisessä asemassa ovat myös tiedon lisääminen
sekä maatalouden ympäristötuen erityistukien ja ei-tuotannollisten investointien tuen täysimääräinen
hyödyntäminen. Osana tätä hoito-ohjelmaa on arvio tarvittavasta rahoituksesta perinnebiotooppien
tilan parantamiseksi.
Keski-Suomen perinnebiotooppien hoito-ohjelmaa kommentoivat ja sen hyväksyivät Keski-Suomen
kulttuuriympäristöryhmän jäsenet.
vaihteesta lähtien, viimeisen 50 vuoden aikana lähes olemattomiin. Samalla ovat taantuneet niille
ominaiset eliölajit ja yhteisöt.
Perinnebiotooppeja kartoitettiin Keski-Suomessa vuosina 1992-1997 sekä 2004-2005. Kartoitusten
perusteella perinnebiotooppeja on Keski-Suomessa yhteensä vajaat 200 kappaletta. Kohteiden määrä on
laskussa, sillä useiden kohteiden hoito on loppunut tai loppumassa. Vain noin 50% kohteista on hoidon
piirissä. Vielä käytössä olevienkin kohteiden kunto saattaa olla huono sillä hoito on usein alueita
rehevöittävää.
Keski-Suomen alueellinen perinnebiotooppien hoito-ohjelma on laadittu hoidon järjestämisen ja
tehostamisen tueksi. Perinnebiotooppien hoito-ohjelma käsittää kohteiden nykytilan tarkastelun,
perinnebiotooppien hoidon tavoitteet, toimenpiteet, kiireellisyysjärjestyksen, rahoitusmahdollisuudet,
tärkeimmät toimijat hoidon kehittämisessä ja hoitosuunnitelmien laadinnan aikataulun. Hoito-ohjelman
avulla perinnebiotooppien tilaa pyritään järjestelmällisesti kohentamaan, aloittaen kiireellisimmin hoitoa
kaipaavista kohteista.
Suurimpana Keski-Suomen perinnebiotooppien hoidon haasteena 2000-luvulla on maataloustuotannon
tehostuminen ja pienten karjatilojen vähentyminen. Perinnebiotooppien hoidon tehostamiseksi
maanviljelijöiden rinnalle on löydettävä uusia toimijoita. Tärkein perinnebiotooppien hoidon
tehostamisen toimenpide on järjestelmällinen hoidon järjestäminen yhdessä eri toimijoiden kanssa,
aloittaen kiireellisimmin hoitoa kaipaavista kohteista. Keskeisessä asemassa ovat myös tiedon lisääminen
sekä maatalouden ympäristötuen erityistukien ja ei-tuotannollisten investointien tuen täysimääräinen
hyödyntäminen. Osana tätä hoito-ohjelmaa on arvio tarvittavasta rahoituksesta perinnebiotooppien
tilan parantamiseksi.
Keski-Suomen perinnebiotooppien hoito-ohjelmaa kommentoivat ja sen hyväksyivät Keski-Suomen
kulttuuriympäristöryhmän jäsenet.