Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Kurikka
Kullas, Johanna (2008-04-10)
Kullas, Johanna
Länsi-Suomen ympäristökeskus
10.04.2008
Julkaisusarja:
LSUra 4/2008This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tiivistelmä
Maaseudun perinteinen maisema ja luonto ovat muotoutuneet vuosisatojen aikana erilaisten maankäyttötapojen
tuloksena. Perinteinen maatalous on rikastuttanut maisemakuvaa ja luonut
viljelyalueille tunnusomaisen kasvi- ja eläinlajiston. Maatalousympäristön maisema on kuitenkin
viime vuosikymmenien aikana muuttunut yksipuolisemmaksi ja luonnon monimuotoisuus on
vähentynyt. Tällä hetkellä maatalousalueiden ympäristönhoitoa edistetään lähinnä maatalouden
ympäristötukijärjestelmän avulla. Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelman
tarkoituksena on kartoittaa maiseman ja luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävät kohteet
sekä ohjata ja tehostaa kohteiden hoitoa. Tavoitteena on, että maanomistajat hoitaisivat kohteita
maatalouden ympäristötuen erityistuen turvin.
Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmia alettiin toteuttaa maa- ja
metsätalousministeriön rahoituksella valtakunnallisesti vuonna 2003. Kurikkaan vuonna 2008
valmistunut yleissuunnitelma on kuudes Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella toteutettu
hanke. Yleissuunnitelma laadittiin yhteistyössä alueella toimivien viranomaisten ja viljelijöiden
kanssa.
Kurikan noin 4000 hehtaarin suuruiselta yleissuunnittelualueelta inventoitiin kesän 2007 maastotöiden
aikana yhteensä 49 luonnon monimuotoisuuden ja maiseman kannalta tärkeää kohdetta.
Tyypillisiä kohteita Kurikassa olivat pienialaiset perinnebiotoopit, kuten hakamaat ja tuoreet niityt,
metsien reunavyöhykkeet, oja- ja puronotkot pientareineen sekä vanhoille savenottopaikoille
kehittyneet kosteikot. Kohteille annettiin toimenpidesuosituksia, joita maanomistajat voivat
halutessaan toteuttaa. Hoidon rahoittamiseksi ehdotettiin kohteille sopivaa erityistukimuotoa.
Huomiota kiinnitettiin myös jokivarren avoimien viljelyaukeiden maisemalliseen merkitykseen.
Perinteisen maatalousympäristön maiseman säilyttämiseksi annettiin toimenpideohjeita.
tuloksena. Perinteinen maatalous on rikastuttanut maisemakuvaa ja luonut
viljelyalueille tunnusomaisen kasvi- ja eläinlajiston. Maatalousympäristön maisema on kuitenkin
viime vuosikymmenien aikana muuttunut yksipuolisemmaksi ja luonnon monimuotoisuus on
vähentynyt. Tällä hetkellä maatalousalueiden ympäristönhoitoa edistetään lähinnä maatalouden
ympäristötukijärjestelmän avulla. Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelman
tarkoituksena on kartoittaa maiseman ja luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävät kohteet
sekä ohjata ja tehostaa kohteiden hoitoa. Tavoitteena on, että maanomistajat hoitaisivat kohteita
maatalouden ympäristötuen erityistuen turvin.
Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmia alettiin toteuttaa maa- ja
metsätalousministeriön rahoituksella valtakunnallisesti vuonna 2003. Kurikkaan vuonna 2008
valmistunut yleissuunnitelma on kuudes Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella toteutettu
hanke. Yleissuunnitelma laadittiin yhteistyössä alueella toimivien viranomaisten ja viljelijöiden
kanssa.
Kurikan noin 4000 hehtaarin suuruiselta yleissuunnittelualueelta inventoitiin kesän 2007 maastotöiden
aikana yhteensä 49 luonnon monimuotoisuuden ja maiseman kannalta tärkeää kohdetta.
Tyypillisiä kohteita Kurikassa olivat pienialaiset perinnebiotoopit, kuten hakamaat ja tuoreet niityt,
metsien reunavyöhykkeet, oja- ja puronotkot pientareineen sekä vanhoille savenottopaikoille
kehittyneet kosteikot. Kohteille annettiin toimenpidesuosituksia, joita maanomistajat voivat
halutessaan toteuttaa. Hoidon rahoittamiseksi ehdotettiin kohteille sopivaa erityistukimuotoa.
Huomiota kiinnitettiin myös jokivarren avoimien viljelyaukeiden maisemalliseen merkitykseen.
Perinteisen maatalousympäristön maiseman säilyttämiseksi annettiin toimenpideohjeita.