Soranottoalueiden tila ja ympäristöriskit Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella
Rankonen, Emmi; Hyvönen, Eeva-Maija (2009-12-10)
Länsi-Suomen ympäristökeskus
10.12.2009
Julkaisusarja:
LSUra 5/2009
Tiivistelmä
Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella on selvitetty pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden jälkihoidon
tilaa ja kunnostustarvetta Soranottoalueiden tila ja ympäristöriskit (SOKKA) hakkeessa. Tutkimus on osa
Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaa valtakunnallista hanketta. Hankkeen tarkoituksena on ollut arvioida
etenkin soranottoalueiden kunnostustarvetta, sillä laaja-alaisen maa-ainesten ottamisen lähelle pohjavedenpintaa
on todettu lisäävän pohjaveden likaantumisriskiä sekä haitallisia vaikutuksia pohjaveden laatuun. Asianmukaisella
jälkihoidolla ja maankäytön ohjauksella on mahdollista vähentää soranoton haitallisia vaikutuksia pohjaveteen.
Soranottoalueet kartoitettiin maastossa, valokuvattiin sekä niiden jälkihoidon tila ja kunnostustarve arvioitiin
kunnostustarveluokituksen mukaan. Maastokartoituksen jälkeen alueet rajattiin ArcGIS-paikkatieto-ohjelmalla ja
aineistosta laadittiin Länsi-Suomen ympäristökeskuksen toimialueen kattava paikkatietoaineisto pohjavesialueilla
sijaitsevista soranottoalueista. Vuosina 2007-2009 kartoitettiin Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan
maakuntien pohjavesialueilta yhteensä 1613 soranottoaluetta. Alueiden yhteen laskettu pinta-ala on noin
2695 hehtaaria.
Yleisesti jälkihoidon tila Länsi-Suomen ympäristökeskuksen pohjavesialueiden soranottoalueilla on huono. Kartoitetuista
soranottoalueista noin kolmasosalle on muodostunut lampi soranoton seurauksena. Etenkin Pohjanmaan
ja Keski-Pohjanmaan rannikkoseudulla lammet ovat yksi erityisongelma pohjaveden laadulle. Kartoitetuista
soranottoalueista noin 11 % kunnostustarve arvioitiin suureksi. Suurin kunnostustarve on Pohjanmaan kartoitetuilla
soranottoalueilla. Kunnostustarve arvioitiin kohtalaiseksi noin 23 % soranottoalueista. Mahdottomaksi
kunnostustarve arvioitiin 13 % alueista. Alue on mahdoton kunnostaa kun alueelle on muodostunut soranoton
seurauksena niin suuri lampi, että sen kunnostus ei ole käytännössä kuin taloudellisestikaan mahdollista. Kuitenkin
jo pienillä siistimis- ja kunnostustoimenpiteillä voi vaikuttaa positiviisesti vanhan soranottoalueen mahdolliseen
jälkikäyttöön ja sen maisemoitumiseen.
tilaa ja kunnostustarvetta Soranottoalueiden tila ja ympäristöriskit (SOKKA) hakkeessa. Tutkimus on osa
Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaa valtakunnallista hanketta. Hankkeen tarkoituksena on ollut arvioida
etenkin soranottoalueiden kunnostustarvetta, sillä laaja-alaisen maa-ainesten ottamisen lähelle pohjavedenpintaa
on todettu lisäävän pohjaveden likaantumisriskiä sekä haitallisia vaikutuksia pohjaveden laatuun. Asianmukaisella
jälkihoidolla ja maankäytön ohjauksella on mahdollista vähentää soranoton haitallisia vaikutuksia pohjaveteen.
Soranottoalueet kartoitettiin maastossa, valokuvattiin sekä niiden jälkihoidon tila ja kunnostustarve arvioitiin
kunnostustarveluokituksen mukaan. Maastokartoituksen jälkeen alueet rajattiin ArcGIS-paikkatieto-ohjelmalla ja
aineistosta laadittiin Länsi-Suomen ympäristökeskuksen toimialueen kattava paikkatietoaineisto pohjavesialueilla
sijaitsevista soranottoalueista. Vuosina 2007-2009 kartoitettiin Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan
maakuntien pohjavesialueilta yhteensä 1613 soranottoaluetta. Alueiden yhteen laskettu pinta-ala on noin
2695 hehtaaria.
Yleisesti jälkihoidon tila Länsi-Suomen ympäristökeskuksen pohjavesialueiden soranottoalueilla on huono. Kartoitetuista
soranottoalueista noin kolmasosalle on muodostunut lampi soranoton seurauksena. Etenkin Pohjanmaan
ja Keski-Pohjanmaan rannikkoseudulla lammet ovat yksi erityisongelma pohjaveden laadulle. Kartoitetuista
soranottoalueista noin 11 % kunnostustarve arvioitiin suureksi. Suurin kunnostustarve on Pohjanmaan kartoitetuilla
soranottoalueilla. Kunnostustarve arvioitiin kohtalaiseksi noin 23 % soranottoalueista. Mahdottomaksi
kunnostustarve arvioitiin 13 % alueista. Alue on mahdoton kunnostaa kun alueelle on muodostunut soranoton
seurauksena niin suuri lampi, että sen kunnostus ei ole käytännössä kuin taloudellisestikaan mahdollista. Kuitenkin
jo pienillä siistimis- ja kunnostustoimenpiteillä voi vaikuttaa positiviisesti vanhan soranottoalueen mahdolliseen
jälkikäyttöön ja sen maisemoitumiseen.