Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Rantsilan Mankila–Sipola
Anttila, Susanna; Mahosenaho, Taimi; Poikola, Esko; Timonen, Sami (2009-04-01)
Anttila, Susanna
Mahosenaho, Taimi
Poikola, Esko
Timonen, Sami
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
01.04.2009
Julkaisusarja:
PPOra 1/2009This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tiivistelmä
Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan eri eläin- ja kasvilajien sekä erilaisten elinympäristöjen runsautta.
Maatalousalueilla elää viljelykasvien ja kotieläinten lisäksi lukuisia luonnonvaraisia lajeja, jotka pitävät avoimista
ja puoliavoimista elinympäristöistä. Arvokkaita kohteita ovat mm. vaihtelevat pellon reunavyöhykkeet ja vanhan
niitty- ja laiduntalouden synnyttämät niityt ja hakamaat. Viljellyt pellot ovat tärkeitä paitsi maaseutumaiseman
säilymisen kannalta myös monien lintulajien ruokailu-, levähdys- ja pesimäalueina. Viime vuosikymmenten aikana
maataloudessa tapahtuneet muutokset ovat kaventaneet monen eliölajin elinmahdollisuuksia.
Suomessa on laadittu Maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden
(LUMO) yleissuunnitelmia vuodesta 2003. Suunnittelu on kohdistunut arvokkaille maisema-alueille. Yleissuunnittelun
tarkoituksena on tehostaa maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden hoitoa ja suojelua
sekä suunnata hoitotoimet tärkeimmille kohteille. Tavoitteena on madaltaa kynnystä maatalouden ympäristötuen
erityistukien hakemiseen ja lisätä viranomaisten, neuvojien ja viljelijöiden välistä vuorovaikutusta.
Rantsilassa laadittiin kesällä 2007 LUMO-yleissuunnitelma Mankila–Sipolan arvokkaalle maisema-alueelle. Suunnitelmaan
valittiin mukaan 84 esimerkkikohdetta, jotka on esitelty karttojen ja kohdekuvausten avulla. Esimerkkikohteiden
tarkoitusena on havainnollistaa suunnittelualueen ja muiden vastaavanlaisten alueiden erityistukimahdollisuuksia.
Kohteide kuuluminen yleissuunnitelmaan ei rajoita alueiden käyttöä tai velvoita maanomistajia
hoidon järjestämiseen, vaan esitetyt hoitotoimenpiteet ovat vapaaehtoisia.
Maatalousalueilla elää viljelykasvien ja kotieläinten lisäksi lukuisia luonnonvaraisia lajeja, jotka pitävät avoimista
ja puoliavoimista elinympäristöistä. Arvokkaita kohteita ovat mm. vaihtelevat pellon reunavyöhykkeet ja vanhan
niitty- ja laiduntalouden synnyttämät niityt ja hakamaat. Viljellyt pellot ovat tärkeitä paitsi maaseutumaiseman
säilymisen kannalta myös monien lintulajien ruokailu-, levähdys- ja pesimäalueina. Viime vuosikymmenten aikana
maataloudessa tapahtuneet muutokset ovat kaventaneet monen eliölajin elinmahdollisuuksia.
Suomessa on laadittu Maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden
(LUMO) yleissuunnitelmia vuodesta 2003. Suunnittelu on kohdistunut arvokkaille maisema-alueille. Yleissuunnittelun
tarkoituksena on tehostaa maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden hoitoa ja suojelua
sekä suunnata hoitotoimet tärkeimmille kohteille. Tavoitteena on madaltaa kynnystä maatalouden ympäristötuen
erityistukien hakemiseen ja lisätä viranomaisten, neuvojien ja viljelijöiden välistä vuorovaikutusta.
Rantsilassa laadittiin kesällä 2007 LUMO-yleissuunnitelma Mankila–Sipolan arvokkaalle maisema-alueelle. Suunnitelmaan
valittiin mukaan 84 esimerkkikohdetta, jotka on esitelty karttojen ja kohdekuvausten avulla. Esimerkkikohteiden
tarkoitusena on havainnollistaa suunnittelualueen ja muiden vastaavanlaisten alueiden erityistukimahdollisuuksia.
Kohteide kuuluminen yleissuunnitelmaan ei rajoita alueiden käyttöä tai velvoita maanomistajia
hoidon järjestämiseen, vaan esitetyt hoitotoimenpiteet ovat vapaaehtoisia.