Pyhäjärven Junttiselän tila ja kunnostusmahdollisuudet

Abstract

Pyhäjärven Junttiselkää ovat vaivanneet keväiset, kalakuolemia aiheuttaneet happamuuspiikit. Keväällä 2004 Junttiselän vesimassa happamoitui äkillisesti ja samantyyppinen happamuuspiikki esiintyi myös keväällä 2006. Happamuuspiikkien taustalla on todettu olevan järven pohjan hapettomuudesta johtuva raudan ja rikkiyhdisteiden kertyminen alusveteen ja sitä seuraava kevään täyskierron yhteydessä tapahtuva hapettumisreaktio. Hapettuminen tuottaa happoa, joka laskee nopeasti koko Junttiselän pH:n alhaisiin lukemiin. Rikkiyhdisteiden lähteenä on järven pohjan noin 14–20 cm:n paksuinen, lähinnä kaivoksen jätevesipäästöstä lähtöisin oleva rikkipitoinen kerros, jossa osa rikistä on sulfi deina. Raudan lähteenä on lähinnä järven pohjasedimentti ja vedessä oleva rautapitoinen kiintoaines. Runsaasti rautaa sisältäviä vesiä laskee Junttiselkään valuma-alueelta.

Vuosikymmenien kuormituksen aiheuttamasta monimutkaisesta kokonaisuudesta yksinkertaista ja nopeaa ratkaisua Junttiselän tilan parantamiseksi on vaikeaa löytää. Ulkoisen sulfaatti- ja metallikuormituksen vähentäminen on ensisijainen toimenpide järven kunnostusta suunniteltaessa. Vasta tämän jälkeen toimenpiteitä voidaan kohdentaa tarvittaessa järvialtaaseen. Junttiselän rehevyystilan vähentämisellä parannetaan järven pohjan talviaikaista happitilannetta sekä järven virkistyskäyttöarvoa. Ilman kunnostustoimenpiteitä Junttiselällä esiintyy todennäköisesti tulevaisuudessakin ajoittaisia happamuuspiikkejä.

Junttiselän happamoitumista on tutkittu vuosina 2006–2007 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen, GTK:n Itä- Suomen yksikön sekä Kuopion ja Oulun yliopistojen yhteistyönä. Tässä selvityksessä on koottu yhteen Junttiselän happamuutta koskevien tutkimusten keskeiset tulokset. Tämän pohjalta on esitetty Junttiselän kunnostussuositukset ensisijaisesti happamuuspiikkien poistamiseksi sekä rehevyyden vähentämiseksi.