Sorakuoppien kartoitus ja kunnostustarpeen arviointi Kaakkois-Suomen alueella
Nuottimäki, Kristiina (2007-06-11)
Kaakkois-Suomen ympäristökeskus
11.06.2007
Julkaisusarja:
KASra 6/2007This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tiivistelmä
Soranottoalueiden kartoitus ja kunnostustarpeen arviointi tehtiin Kaakkois-Suomen alueella 616 sorakuopalla. Kartoituksessa oli mukana pohjavesialueilla sekä pohjavesialueiden ulkopuolella asutuksen lähellä sijaitsevia sorakuoppia, joiden pinta-ala ylitti 2000 m2. Lähtöaineistona käytettiin Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen alueella vuonna 2001 tehdyn helikopterilennon aikana kerättyä tietoa sorakuoppien sijainnista. Lisäksi alueen kunnilta pyydettiin tietoja vanhoista sorakuopista. Sorakuoppien maastotarkastukset tehtiin vuoden 2006 aikana. Tutkitut alueet pisteytettiin niiden pohjavedelle aiheuttamien pilaantumisriskien mukaan, ja jaettiin kunnostustarveluokkiin.
Tarkastetuista kuopista suuri kunnostustarve oli 14 sorakuopalla, kohtalainen kunnostustarve 98:lla ja 505 sorakuopalla kunnostustarve oli vähäinen tai ne eivät tarvinneet kunnostusta lainkaan. Sorakuoppien jälkihoidon suurimpia ongelmia olivat roskaantuminen, puutteellinen jälkihoito sekä sorakuoppien käyttöönotto uudelleen kotitarveoton muodossa. Yleisimmin tarvittavat jälkihoitotoimenpiteet olivat siistiminen ja rinteiden luiskaus. Huomiota herättivät myös pintarakennemateriaalin käytön sekä kasvien istutuksen vähäisyys jälkihoitotoimenpiteinä.
Soranottoalueiden jälkihoidossa tulee pohjavedensuojelun lisäksi ottaa huomioon myös alueen maisemallinen arvo sekä alueen luontoarvot. Tämä voidaan tehdä kunnostamalla alueesta paikalliselle, usein myös jopa harvinaiselle lajistolle sopiva ympäristö. Jälkihoidon tilaa voidaan parantaa myös suunnittelemalla alueen käyttöä soranoton päätyttyä jo soranoton alkuvaiheessa, viranomaisvalvontaa tehostamalla sekä tiedottamalla kuntien asukkaille jätteiden oikeaoppisesta lajittelusta ja sijoituspaikoista.
Tarkastetuista kuopista suuri kunnostustarve oli 14 sorakuopalla, kohtalainen kunnostustarve 98:lla ja 505 sorakuopalla kunnostustarve oli vähäinen tai ne eivät tarvinneet kunnostusta lainkaan. Sorakuoppien jälkihoidon suurimpia ongelmia olivat roskaantuminen, puutteellinen jälkihoito sekä sorakuoppien käyttöönotto uudelleen kotitarveoton muodossa. Yleisimmin tarvittavat jälkihoitotoimenpiteet olivat siistiminen ja rinteiden luiskaus. Huomiota herättivät myös pintarakennemateriaalin käytön sekä kasvien istutuksen vähäisyys jälkihoitotoimenpiteinä.
Soranottoalueiden jälkihoidossa tulee pohjavedensuojelun lisäksi ottaa huomioon myös alueen maisemallinen arvo sekä alueen luontoarvot. Tämä voidaan tehdä kunnostamalla alueesta paikalliselle, usein myös jopa harvinaiselle lajistolle sopiva ympäristö. Jälkihoidon tilaa voidaan parantaa myös suunnittelemalla alueen käyttöä soranoton päätyttyä jo soranoton alkuvaiheessa, viranomaisvalvontaa tehostamalla sekä tiedottamalla kuntien asukkaille jätteiden oikeaoppisesta lajittelusta ja sijoituspaikoista.