Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson ekotehokkuusmallin kehittäminen – metsäteollisuusmaakuntien seurantajärjestelmä päätöksentekijöiden tueksi
Toikka, Mika (2008-10-12)
Toikka, Mika
Kaakkois-Suomen ympäristökeskus
12.10.2008
Julkaisusarja:
KASra 3/2008This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tiivistelmä
Vuosina 2002–2004 toteutetussa ECOREG-hankkeen ensimmäisessä osahankkeessa tehtiin Kymenlaakson maakunnalle
alueellinen ympäristöanalyysi vuodelle 2000 ja suunniteltiin sen pohjalta vuosittain päivitettävät ympäristöindikaattorit.
Tässä raportissa on esitetty Kymenlaakson ympäristöanalyysin päivitysprosessi, Etelä-Karjalan
ympäristöinventaarin muodostaminen, inventaarien tulokset sekä inventaarien tulosten perusteella ilmenneet
vuosiseurantaindikaattorien kehitystarpeet.
Alueiden merkittävimmiksi ympäristöongelmiksi koettiin vesien rehevöityminen, ilmastonmuutos sekä ympäristöonnettomuudet.
Analyysin perusteella ekotehostuminen on ollut v. 1995–2007 Kymenlaaksossa Etelä-Karjalaa
voimakkaampaa. Pelkästään kokonaisvaikutusindikaattorien perusteella ei johtopäätöksiä alueiden ekotehokkuuden
muutoksista kuitenkaan voi tehdä, mutta yhdessä vaikutusluokkaindikaattorien ja vuosiseurantaindikaattorien
kanssa voidaan arviointijärjestelmää jo tässä kehitysvaiheessa pitää tehokkaana työkaluna täyttämään kahta
tärkeintä funktiotaan: määrittämään kahden Suomen merkittävimmän metsäteollisuusmaakunnan ekotehokkuuden
kehitystä ja tuottamaan ajankohtaista sekä käytännössä testattua tietoa päätöksenteon tueksi.
alueellinen ympäristöanalyysi vuodelle 2000 ja suunniteltiin sen pohjalta vuosittain päivitettävät ympäristöindikaattorit.
Tässä raportissa on esitetty Kymenlaakson ympäristöanalyysin päivitysprosessi, Etelä-Karjalan
ympäristöinventaarin muodostaminen, inventaarien tulokset sekä inventaarien tulosten perusteella ilmenneet
vuosiseurantaindikaattorien kehitystarpeet.
Alueiden merkittävimmiksi ympäristöongelmiksi koettiin vesien rehevöityminen, ilmastonmuutos sekä ympäristöonnettomuudet.
Analyysin perusteella ekotehostuminen on ollut v. 1995–2007 Kymenlaaksossa Etelä-Karjalaa
voimakkaampaa. Pelkästään kokonaisvaikutusindikaattorien perusteella ei johtopäätöksiä alueiden ekotehokkuuden
muutoksista kuitenkaan voi tehdä, mutta yhdessä vaikutusluokkaindikaattorien ja vuosiseurantaindikaattorien
kanssa voidaan arviointijärjestelmää jo tässä kehitysvaiheessa pitää tehokkaana työkaluna täyttämään kahta
tärkeintä funktiotaan: määrittämään kahden Suomen merkittävimmän metsäteollisuusmaakunnan ekotehokkuuden
kehitystä ja tuottamaan ajankohtaista sekä käytännössä testattua tietoa päätöksenteon tueksi.