Itäisen Suomenlahden kuha – tutkimustuloksia vuosilta 1999–2005
Vanninen, Vesa (2006-11-12)
Vanninen, Vesa
Kaakkois-Suomen ympäristökeskus
12.11.2006
Julkaisusarja:
KASra 2/2006This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitettiin merkintä-takaisinpyynti -menetelmän avulla kuhaistutusten tuloksellisuutta itäisellä
Suomenlahdella. Lisäksi tutkittiin mm. kuhapopulaation rakennetta ja kuhan kasvunopeutta.
Vuosina 1999 ja 2000 istutettiin noin 43 000 yksikesäistä polttomerkittyä kuhanpoikasta Haminan ympäristön
merialueelle. Niiden takaisinpyynti suoritettiin verkkopyyntinä vuosina 2000–2005. Saaliiksi saaduista kuhista
otettiin suomunäyte sekä tarkastettiin mahdollinen polttomerkintä. Suomujen perusteella määritettiin kuhien ikä
sekä tehtiin takautuva kasvunmääritys.
Vuosiluokassa 1999 istutettujen kuhien osuus näytekaloista oli alle prosentti ja vuosiluokkaan 2000 kuuluvia
istukkaita ei havaittu lainkaan. Tämän perusteella voidaan olettaa, että itäisen Suomenlahden kuhasaaliit perustuvat
pääasiassa luontaiseen lisääntymiseen. Olettamusta tukee istutusten ja saaliin välillä tehty vertailu, jossa ei
havaittu selvää trendiä.
Kuhan kasvu on itäisellä Suomenlahdella samankaltaista kuin Porvoon ja Sipoon edustalla. Kalastusalueen säätämän
40 cm:n alamitan kuha saavuttaa tavallisesti kuudennella kasvukaudella. Kuhan kasvussa on sekä suuria vuosiluokkakohtaisia
että yksilöllisiä eroja.
Itäisen Suomenlahden kuhasaaliista valtaosan saavat vapaa-ajankalastajat. Kuhan kokonaissaaliista verkkopyynnin
osuus on noin 90 %. Pyynnissä käytetään pääasiassa solmuväliltään alle 50 mm:n verkkoja. Tämän vuoksi pyynti
kohdistuu pääasiassa alle kilon painoisiin ja viiden-seitsemän vuoden ikäisiin kuhiin. Kuhan kilomääräistä saalista
on mahdollista kasvattaa ja kuhan luontaista lisääntymistä tehostaa suurentamalla pyynnissä käytettävien verkkojen
solmuvälejä, korottamalla kuhan alamittaa sekä rauhoittamalla kuhan kutulahtia pyynniltä touko-kesäkuussa.
Kuhaistutusten heikon tuloksellisuuden ja istutusten aiheuttaman kuhakantojen sekoittumisen takia istutukset
tulisi lopettaa. Istutusten lopettaminen säästäisi varoja tuottavampaan käyttöön sekä saattaisi välillisesti parantaa
kuhan luontaista lisääntymistä ja kuhasaaliita.
Suomenlahdella. Lisäksi tutkittiin mm. kuhapopulaation rakennetta ja kuhan kasvunopeutta.
Vuosina 1999 ja 2000 istutettiin noin 43 000 yksikesäistä polttomerkittyä kuhanpoikasta Haminan ympäristön
merialueelle. Niiden takaisinpyynti suoritettiin verkkopyyntinä vuosina 2000–2005. Saaliiksi saaduista kuhista
otettiin suomunäyte sekä tarkastettiin mahdollinen polttomerkintä. Suomujen perusteella määritettiin kuhien ikä
sekä tehtiin takautuva kasvunmääritys.
Vuosiluokassa 1999 istutettujen kuhien osuus näytekaloista oli alle prosentti ja vuosiluokkaan 2000 kuuluvia
istukkaita ei havaittu lainkaan. Tämän perusteella voidaan olettaa, että itäisen Suomenlahden kuhasaaliit perustuvat
pääasiassa luontaiseen lisääntymiseen. Olettamusta tukee istutusten ja saaliin välillä tehty vertailu, jossa ei
havaittu selvää trendiä.
Kuhan kasvu on itäisellä Suomenlahdella samankaltaista kuin Porvoon ja Sipoon edustalla. Kalastusalueen säätämän
40 cm:n alamitan kuha saavuttaa tavallisesti kuudennella kasvukaudella. Kuhan kasvussa on sekä suuria vuosiluokkakohtaisia
että yksilöllisiä eroja.
Itäisen Suomenlahden kuhasaaliista valtaosan saavat vapaa-ajankalastajat. Kuhan kokonaissaaliista verkkopyynnin
osuus on noin 90 %. Pyynnissä käytetään pääasiassa solmuväliltään alle 50 mm:n verkkoja. Tämän vuoksi pyynti
kohdistuu pääasiassa alle kilon painoisiin ja viiden-seitsemän vuoden ikäisiin kuhiin. Kuhan kilomääräistä saalista
on mahdollista kasvattaa ja kuhan luontaista lisääntymistä tehostaa suurentamalla pyynnissä käytettävien verkkojen
solmuvälejä, korottamalla kuhan alamittaa sekä rauhoittamalla kuhan kutulahtia pyynniltä touko-kesäkuussa.
Kuhaistutusten heikon tuloksellisuuden ja istutusten aiheuttaman kuhakantojen sekoittumisen takia istutukset
tulisi lopettaa. Istutusten lopettaminen säästäisi varoja tuottavampaan käyttöön sekä saattaisi välillisesti parantaa
kuhan luontaista lisääntymistä ja kuhasaaliita.