Siuntion Tjusträskin kunnostussuunnitelma
Hagman, Anne-Marie (2009-12-27)
Hagman, Anne-Marie
Uudenmaan ympäristökeskus
27.12.2009
Julkaisusarja:
UUDra 19/2009This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tiivistelmä
Siuntion kunta lähti kuntakohtaiseen järvikunnostusohjelmaan mukaan vuonna 2007 ja tällöin kohteeksi
valittiin Karhujärvi (Björnträsk). Samalla sovittiin ohjelman jatkamisesta alavirtaan mentäessä eli
seuraavaksi kohteeksi tuli Tjusträsk. Työ tehtiin Siuntion kunnan ja Uudenmaan ympäristökeskuksen
yhteistyöprojektina.
Tjusträsk on rehevä järvi, joka kuuluu Naturaan. Järveä on hapetettu vuodesta 1993 lähtien.
Tjusträskin pinta-ala on 114 hehtaaria ja sen suurin syvyys on 9,8 m. Keskisyvyys on 4,39 m. Järven
valuma-alue liittyy suoraan Karhujärven valuma-alueeseen, koska Karhujärvestä alkava Siuntionjoki
laskee Tjusträskiin. Koko valuma-alueen pinta-ala on 41 518 ha, Tjusträskin lähivaluma-alue on pintaalaltaan
5 788 ha.
Tjusräskin kalasto on särkikalavaltainen. Kasvillisuus koostuu pääosin ilmaversoisista ja järviruokokasvustot
ovat laajalle levinneitä. Järveen kohdistuu laskennallisesti arvioiden erittäin paljon ulkoista
fosforikuormitusta.
Kaikissa suositelluissa kunnostusmenetelmissä on huomioitu kyseisen menetelmän vaikutukset
Naturaan ja erityisesti vaikutukset meritaimeneen, saukkoon ja linnustoon. Ulkoista kuormitusta on
tärkeää saada vähennettyä. Valuma-alue on erittäin laaja ja sieltä tuleva laskennallinen
fosforikuormitus ylittää järven sietokyvyn selvästi. Järven omalta lähivaluma-alueelta tulevaa
kuormitusta pitää saada vähennettyä 65 %.
Hapetus ei ole tällä hetkellä tarpeeksi tehokasta ja se kannattaa mitoittaa uudelleen. Hapetuksen
tehostamisen myötä järven sisäisen kuormituksen pitäisi vähentyä ja järven tilan parantua. Kalaston
rakennetta on muutettava vähemmän särkikalavaltaiseen suuntaan. Tjusträskille suositellaan
tehokalastusta ainakin kolmen seuraavan vuoden ajan. Lisäksi suositellaan kalaväylän asettamista
meritaimenen takia Vikträskille, Tjusträskille ja Karhujärvelle. Ruovikoita voidaan niittää, kunhan työssä
huomioidaan vaikutukset linnustoon.
Veden laatua pitää seurata, jotta kunnostusten vaikutukset nähdään ajoissa. Tällöin voidaan ohjata
toimenpiteitä oikeaan suuntaan, jos veden laadussa näkyy muutoksia.
valittiin Karhujärvi (Björnträsk). Samalla sovittiin ohjelman jatkamisesta alavirtaan mentäessä eli
seuraavaksi kohteeksi tuli Tjusträsk. Työ tehtiin Siuntion kunnan ja Uudenmaan ympäristökeskuksen
yhteistyöprojektina.
Tjusträsk on rehevä järvi, joka kuuluu Naturaan. Järveä on hapetettu vuodesta 1993 lähtien.
Tjusträskin pinta-ala on 114 hehtaaria ja sen suurin syvyys on 9,8 m. Keskisyvyys on 4,39 m. Järven
valuma-alue liittyy suoraan Karhujärven valuma-alueeseen, koska Karhujärvestä alkava Siuntionjoki
laskee Tjusträskiin. Koko valuma-alueen pinta-ala on 41 518 ha, Tjusträskin lähivaluma-alue on pintaalaltaan
5 788 ha.
Tjusräskin kalasto on särkikalavaltainen. Kasvillisuus koostuu pääosin ilmaversoisista ja järviruokokasvustot
ovat laajalle levinneitä. Järveen kohdistuu laskennallisesti arvioiden erittäin paljon ulkoista
fosforikuormitusta.
Kaikissa suositelluissa kunnostusmenetelmissä on huomioitu kyseisen menetelmän vaikutukset
Naturaan ja erityisesti vaikutukset meritaimeneen, saukkoon ja linnustoon. Ulkoista kuormitusta on
tärkeää saada vähennettyä. Valuma-alue on erittäin laaja ja sieltä tuleva laskennallinen
fosforikuormitus ylittää järven sietokyvyn selvästi. Järven omalta lähivaluma-alueelta tulevaa
kuormitusta pitää saada vähennettyä 65 %.
Hapetus ei ole tällä hetkellä tarpeeksi tehokasta ja se kannattaa mitoittaa uudelleen. Hapetuksen
tehostamisen myötä järven sisäisen kuormituksen pitäisi vähentyä ja järven tilan parantua. Kalaston
rakennetta on muutettava vähemmän särkikalavaltaiseen suuntaan. Tjusträskille suositellaan
tehokalastusta ainakin kolmen seuraavan vuoden ajan. Lisäksi suositellaan kalaväylän asettamista
meritaimenen takia Vikträskille, Tjusträskille ja Karhujärvelle. Ruovikoita voidaan niittää, kunhan työssä
huomioidaan vaikutukset linnustoon.
Veden laatua pitää seurata, jotta kunnostusten vaikutukset nähdään ajoissa. Tällöin voidaan ohjata
toimenpiteitä oikeaan suuntaan, jos veden laadussa näkyy muutoksia.