Myrskylän Kirkkojärven kunnostussuunnitelma

Abstract

Uudenmaan ympäristökeskus aloitti kuntakohtaisen järvikunnostusohjelman vuonna 2001. Vuonna 2006 ohjelmaa jatkettiin uudelleen ja mukaan tuli useita kuntia. Myrskylän kunta tuli ohjelmaan mukaan vuonna 2007. Kohteeksi valittiin Myrskylän keskustassa sijaitseva Kirkkojärvi, jolle tehtiin yhteistyöprojektina perustilan selvitys, kuormitusselvitys ja näihin pohjautuva kunnostussuunnitelma.

Kirkkojärvi on pinta-alaltaan 158 ha ja kuuluu Koskenkylänjoen vesistöalueeseen. Valuma-alueen pinta-ala on 4 971 ha eli 49,71 km2. Valuma-alueella on runsaasti peltoja ja asutusta. Kirkkojärveen on johdettu käsiteltyjä jätevesiä vuoteen 1976 saakka. Vedenlaatu on ollut aiemmin huonompi kuin nykyään silloisesta kuormituksesta johtuen.

Kirkkojärveen kohdistuu laskennallisesti arvioituna erittäin paljon ulkoista kuormitusta. Järven kunnostuksessa on tärkeintä ulkoisen kuormituksen vähentäminen. Ulkoista kuormitusta tulee eniten peltoviljelystä, joten on maatalouden kuormituksen vähentäminen on erittäin tärkeää.

Kalasto on särkikalavaltainen, ja sen rakennetta on yritetty muuttaa tehokalastamalla. Kyseistä toimenpidettä suositellaan jatkettavan. Lisäksi suositellaan verkkojen solmuväliksi 55 mm ja kuhan alamitaksi 50 cm. Kasvillisuutta voidaan poistaa luusuan edustalta ja muiltakin rannoilta, jos se haittaa virkistyskäyttöä.

Talviaikainen hapetus on varteenotettava kunnostusmenetelmä Kirkkojärvelle. Järvelle esitetään tehtäväksi tarkempi hapetussuunnitelma, mistä ilmenee juuri kyseiseen järveen teholtaan ja muilta ominaisuuksiltaan sopiva laitteisto, järven hapetustarve ja laitteen sijainti. Kirkkojärven ja Sopajärven välissä olevalle Myllysuolle ehdotetaan kosteikkosuunnittelua, jossa selvitetään mm. kosteikkoalueen mitoitus, toimivuus, rakenteet ja veden virtaussuunnat.

Sopajärvi on Kirkkojärven tavoin rehevä järvi, joka kärsii suuresta ulkoisesta kuormituksesta ja talviaikaisista happikadoista. Jos Sopajärvestä vapautuu sisäisen kuormituksen takia ravinteita, lisäävät ne Kirkkojärven ulkoista kuormitusta. Kosteikko voi vähentää tätä, mutta myös Sopajärven tilaa ja kunnostustarvetta kannattaa selvittää.

Veden laadun seuranta on erittäin tärkeää, jotta eri menetelmien vaikutukset järven tilaan nähdään ajoissa.