Myrskylän Kirkkojärven kunnostussuunnitelma
Hagman, Anne-Marie (2009-12-27)
Hagman, Anne-Marie
Uudenmaan ympäristökeskus
27.12.2009
Julkaisusarja:
UUDra 18/2009This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tiivistelmä
Uudenmaan ympäristökeskus aloitti kuntakohtaisen järvikunnostusohjelman vuonna 2001. Vuonna
2006 ohjelmaa jatkettiin uudelleen ja mukaan tuli useita kuntia. Myrskylän kunta tuli ohjelmaan mukaan
vuonna 2007. Kohteeksi valittiin Myrskylän keskustassa sijaitseva Kirkkojärvi, jolle tehtiin
yhteistyöprojektina perustilan selvitys, kuormitusselvitys ja näihin pohjautuva kunnostussuunnitelma.
Kirkkojärvi on pinta-alaltaan 158 ha ja kuuluu Koskenkylänjoen vesistöalueeseen. Valuma-alueen
pinta-ala on 4 971 ha eli 49,71 km2. Valuma-alueella on runsaasti peltoja ja asutusta. Kirkkojärveen on
johdettu käsiteltyjä jätevesiä vuoteen 1976 saakka. Vedenlaatu on ollut aiemmin huonompi kuin
nykyään silloisesta kuormituksesta johtuen.
Kirkkojärveen kohdistuu laskennallisesti arvioituna erittäin paljon ulkoista kuormitusta. Järven
kunnostuksessa on tärkeintä ulkoisen kuormituksen vähentäminen. Ulkoista kuormitusta tulee eniten
peltoviljelystä, joten on maatalouden kuormituksen vähentäminen on erittäin tärkeää.
Kalasto on särkikalavaltainen, ja sen rakennetta on yritetty muuttaa tehokalastamalla. Kyseistä
toimenpidettä suositellaan jatkettavan. Lisäksi suositellaan verkkojen solmuväliksi 55 mm ja kuhan
alamitaksi 50 cm. Kasvillisuutta voidaan poistaa luusuan edustalta ja muiltakin rannoilta, jos se haittaa
virkistyskäyttöä.
Talviaikainen hapetus on varteenotettava kunnostusmenetelmä Kirkkojärvelle. Järvelle esitetään
tehtäväksi tarkempi hapetussuunnitelma, mistä ilmenee juuri kyseiseen järveen teholtaan ja muilta
ominaisuuksiltaan sopiva laitteisto, järven hapetustarve ja laitteen sijainti. Kirkkojärven ja Sopajärven
välissä olevalle Myllysuolle ehdotetaan kosteikkosuunnittelua, jossa selvitetään mm. kosteikkoalueen
mitoitus, toimivuus, rakenteet ja veden virtaussuunnat.
Sopajärvi on Kirkkojärven tavoin rehevä järvi, joka kärsii suuresta ulkoisesta kuormituksesta ja
talviaikaisista happikadoista. Jos Sopajärvestä vapautuu sisäisen kuormituksen takia ravinteita,
lisäävät ne Kirkkojärven ulkoista kuormitusta. Kosteikko voi vähentää tätä, mutta myös Sopajärven tilaa
ja kunnostustarvetta kannattaa selvittää.
Veden laadun seuranta on erittäin tärkeää, jotta eri menetelmien vaikutukset järven tilaan nähdään
ajoissa.
2006 ohjelmaa jatkettiin uudelleen ja mukaan tuli useita kuntia. Myrskylän kunta tuli ohjelmaan mukaan
vuonna 2007. Kohteeksi valittiin Myrskylän keskustassa sijaitseva Kirkkojärvi, jolle tehtiin
yhteistyöprojektina perustilan selvitys, kuormitusselvitys ja näihin pohjautuva kunnostussuunnitelma.
Kirkkojärvi on pinta-alaltaan 158 ha ja kuuluu Koskenkylänjoen vesistöalueeseen. Valuma-alueen
pinta-ala on 4 971 ha eli 49,71 km2. Valuma-alueella on runsaasti peltoja ja asutusta. Kirkkojärveen on
johdettu käsiteltyjä jätevesiä vuoteen 1976 saakka. Vedenlaatu on ollut aiemmin huonompi kuin
nykyään silloisesta kuormituksesta johtuen.
Kirkkojärveen kohdistuu laskennallisesti arvioituna erittäin paljon ulkoista kuormitusta. Järven
kunnostuksessa on tärkeintä ulkoisen kuormituksen vähentäminen. Ulkoista kuormitusta tulee eniten
peltoviljelystä, joten on maatalouden kuormituksen vähentäminen on erittäin tärkeää.
Kalasto on särkikalavaltainen, ja sen rakennetta on yritetty muuttaa tehokalastamalla. Kyseistä
toimenpidettä suositellaan jatkettavan. Lisäksi suositellaan verkkojen solmuväliksi 55 mm ja kuhan
alamitaksi 50 cm. Kasvillisuutta voidaan poistaa luusuan edustalta ja muiltakin rannoilta, jos se haittaa
virkistyskäyttöä.
Talviaikainen hapetus on varteenotettava kunnostusmenetelmä Kirkkojärvelle. Järvelle esitetään
tehtäväksi tarkempi hapetussuunnitelma, mistä ilmenee juuri kyseiseen järveen teholtaan ja muilta
ominaisuuksiltaan sopiva laitteisto, järven hapetustarve ja laitteen sijainti. Kirkkojärven ja Sopajärven
välissä olevalle Myllysuolle ehdotetaan kosteikkosuunnittelua, jossa selvitetään mm. kosteikkoalueen
mitoitus, toimivuus, rakenteet ja veden virtaussuunnat.
Sopajärvi on Kirkkojärven tavoin rehevä järvi, joka kärsii suuresta ulkoisesta kuormituksesta ja
talviaikaisista happikadoista. Jos Sopajärvestä vapautuu sisäisen kuormituksen takia ravinteita,
lisäävät ne Kirkkojärven ulkoista kuormitusta. Kosteikko voi vähentää tätä, mutta myös Sopajärven tilaa
ja kunnostustarvetta kannattaa selvittää.
Veden laadun seuranta on erittäin tärkeää, jotta eri menetelmien vaikutukset järven tilaan nähdään
ajoissa.