Ilmanlaatu Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueella vuonna 2007

Abstract

Vuonna 2007 Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien ilmanlaatua seurattiin ja arvioitiin vuonna 2003 laaditun seurantaohjelman mukaisesti. Hengitettävien hiukkasten ja typen oksidien pitoisuuksia mitattiin jatkuvatoimisesti Porvoossa ja Lohjalla. Lisäksi typpidioksidipitoisuuksia mitattiin passiivikeräimillä alueen yhdeksässä kunnassa. Seurannan tavoitteena on arvioida jokaisen kunnan ilmanlaatua. Seurannan pohjaksi tehtiin liikenteen ja muiden merkittävien päästölähteiden kartoitus.

Vuonna 2007 seuranta-alueen typenoksidipäästöt pienenivät noin kymmenesosalla vuoteen 2006 verrattuna, mutta hiukkas- ja VOC- päästöt nousivat 4–5 %. Rikkidioksidipäästöt pysyivät edellisvuoden tasolla. Alueen merkittävin ilmanlaatua heikentävä päästölähde on autoliikenne. Suuntaa-antavien arvioiden mukaan myös kotitalouksien tulisijojen ja öljylämmityskattiloiden tuottamat päästöt ovat merkittäviä. Autoliikenteen päästöt purkautuvat suoraan hengityskorkeudelle, ja siten niillä on päästöosuuttaan suurempi vaikutus ilmanlaatuun. Vaikka autoliikenteen suorien hiukkaspäästöjen osuus on pieni kokonaispäästöistä, liikenne aiheuttaa epäsuorasti huomattavia hiukkaspäästöjä nostattamalla pölyä ilmaan kaduilta ja teiltä. Päästöt ja siten myös pitoisuudet ovat suurimmat vilkasliikenteisten valtaväylien läheisyydessä. Pienpolton vaikutus hengitysilman laatuun on merkittävä, koska päästöt purkautuvat matalista piipuista asuinalueilla.

Alueella on yksi erittäin suuri teollisuusalue Kilpilahdessa Porvoossa. Muita merkittäviä yksittäisiä päästölähteitä ovat voimalaitokset Inkoossa ja Lohjalla, terästehdas Hangossa sekä Hyvinkäällä sijaitseva lasivillatehdas. Lisäksi alueella on muutamia teollisuuslaitoksia, joilla on suurehkot hiukkaspäästöt ja matala päästökorkeus. Siten ne voivat aiheuttaa paikallisesti kohonneita pitoisuuksia. Suurin osa alueen energiantuotantolaitoksista on pieniä lämpö- ja voimalaitoksia. Niiden päästöt ovat kohtalaisen pieniä, ja ne purkautuvat kymmeniä metrejä korkeista piipuista eivätkä yleensä aiheuta korkeita pitoisuuksia joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.

Vuoden 2007 keväällä pölykausi jäi edellisvuosia lyhyemmäksi leudon ja vähälumisen talven sekä varhaisen kevään vuoksi. Hiukkaspitoisuudet kohosivat kuitenkin aika ajoin hyvinkin korkeiksi. Typpidioksidin pitoisuudet olivat hieman alhaisemmat kuin edellisvuosina. Kaukokulkeutuneet pienhiukkaset heikensivät Uudenmaan ja Itä- Uudenmaan ilmanlaatua poikkeuksellisen vähän vuonna 2007. Myös pääasiassa kaukokulkeumana tulevan otsonin pitoisuudet olivat selvästi edellisvuosia alhaisempia.

YTV:n tekemän selvityksen perusteella Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueen ilmanlaatu on enimmäkseen melko hyvä. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet kohoavat ajoittain korkeiksi suurimmissa taajamissa. Katujen keväinen pölyäminen aiheuttaa korkeat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet, ja niihin voidaan vaikuttaa katujen kunnossapitoa tehostamalla. Myös typpidioksidin pitoisuudet saattavat nousta ajoittain korkeiksi vilkasliikenteisissä ympäristöissä kevään heikkotuulisissa tilanteissa. Puun pienpoltolla on vaikutuksia ilmanlaatuun pientaloalueilla, mutta näitä vaikutuksia on toistaiseksi riittämättömästi tutkittu. Otsonipitoisuudet ovat keväisin korkeita erityisesti taajamien ulkopuolella.