Rusutjärven kunnostuksen toimenpideohjelma 2004-2008
Jääskeläinen, Kari (2008-11-30)
Jääskeläinen, Kari
Uudenmaan ympäristökeskus
30.11.2008
Julkaisusarja:
UUDra 15/2008This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tiivistelmä
Rusutjärvi on pienehkö, rehevä järvi Vantaanjoen vesistöalueella. Sinileväesiintymät ja muut
rehevyyshaitat heikentävät säännöllisesti järven virkistyskäyttöä.
Järven veden laatua ja kasviplanktonia on seurattu säännöllisesti vuodesta 1984, ja sedimenttiä,
pohjaeläimistöä ja kalastoa on tutkittu pitkään. Järvi on ollut myös mukana Riistaja
kalatalouden
tutkimuslaitoksen ”Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset” hankkeessa.
Järveä on
kunnostettu pitkään monin eri tavoin. Veden happipitoisuutta parantava ilmastus aloitettiin vuonna
1987. Vesikasveja on niitetty 1990-luvun
alussa ja uudelleen vuodesta 1998. Hoitokalastuksella on
harvennettu tiheää särkikalavaltaista kalastoa vuosina 1986-1990
ja 1998-1999.
Petokaloja on istutettu
vuosikymmenien ajan. Ravinnepitoisuuksia laimentavan lisäveden pumppaus Päijännetunnelista
alkoi
vuonna 1992. Järveen laskeviin puroihin on rakennettu 2000-luvulla
kosteikko ja laskeutusallas.
Reheviä liettyneitä rantoja on ruopattu vuosina 1999-2002.
Niitoilla ja ruoppauksilla on pyritty myös
haukikannan vahvistamiseen poikastuotantoalueita lisäämällä. Pohjaveden tulo järveen on palautettu
länsirannan harjualueelta. Maataloudessa on tehty runsaasti toimia, jotka ajan myötä näkynevät
kuormituksen vähenemisenä.
Raportissa suositellaan, että lisäveden juoksutusta, vesikasvien niittoa ja ilmastusta talviaikaan
jatketaan ja Rusutjärvestä muodostetaan vesihuoltolaitoksen toimintaalue,
jolloin kiinteistöille tulisi
liittymisvelvoite viemäriverkostoon. Myös hoitokalastuksen tehostamista ja petokalaistutusten ja
ruoppauksen jatkamista suositellaan. Järveen laskevaan Kolistimenojaan esitetään rakennettavaksi
kosteikko tai kosteikkoketju, ja maatilojen ympäristökartoituksessa esille tulleita hankkeita suositellaan
edistettävän.
Kunnostuksen vaikutuksia on seurattava monipuolisin vedenlaatu,
planktonja
kalastotutkimuksin.
Myös eri toimijoiden osuutta vuosien 20042008
kunnostustyössä ja tutkimuksissa sekä
rahoituslähteitä selvitetään.
rehevyyshaitat heikentävät säännöllisesti järven virkistyskäyttöä.
Järven veden laatua ja kasviplanktonia on seurattu säännöllisesti vuodesta 1984, ja sedimenttiä,
pohjaeläimistöä ja kalastoa on tutkittu pitkään. Järvi on ollut myös mukana Riistaja
kalatalouden
tutkimuslaitoksen ”Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset” hankkeessa.
Järveä on
kunnostettu pitkään monin eri tavoin. Veden happipitoisuutta parantava ilmastus aloitettiin vuonna
1987. Vesikasveja on niitetty 1990-luvun
alussa ja uudelleen vuodesta 1998. Hoitokalastuksella on
harvennettu tiheää särkikalavaltaista kalastoa vuosina 1986-1990
ja 1998-1999.
Petokaloja on istutettu
vuosikymmenien ajan. Ravinnepitoisuuksia laimentavan lisäveden pumppaus Päijännetunnelista
alkoi
vuonna 1992. Järveen laskeviin puroihin on rakennettu 2000-luvulla
kosteikko ja laskeutusallas.
Reheviä liettyneitä rantoja on ruopattu vuosina 1999-2002.
Niitoilla ja ruoppauksilla on pyritty myös
haukikannan vahvistamiseen poikastuotantoalueita lisäämällä. Pohjaveden tulo järveen on palautettu
länsirannan harjualueelta. Maataloudessa on tehty runsaasti toimia, jotka ajan myötä näkynevät
kuormituksen vähenemisenä.
Raportissa suositellaan, että lisäveden juoksutusta, vesikasvien niittoa ja ilmastusta talviaikaan
jatketaan ja Rusutjärvestä muodostetaan vesihuoltolaitoksen toimintaalue,
jolloin kiinteistöille tulisi
liittymisvelvoite viemäriverkostoon. Myös hoitokalastuksen tehostamista ja petokalaistutusten ja
ruoppauksen jatkamista suositellaan. Järveen laskevaan Kolistimenojaan esitetään rakennettavaksi
kosteikko tai kosteikkoketju, ja maatilojen ympäristökartoituksessa esille tulleita hankkeita suositellaan
edistettävän.
Kunnostuksen vaikutuksia on seurattava monipuolisin vedenlaatu,
planktonja
kalastotutkimuksin.
Myös eri toimijoiden osuutta vuosien 20042008
kunnostustyössä ja tutkimuksissa sekä
rahoituslähteitä selvitetään.