Hangon Furuvikin luonnonsuojelualueen seuranta ja hoito
Aspelund, Paula (2009-12-03)
Aspelund, Paula
Uudenmaan ympäristökeskus
03.12.2009
Julkaisusarja:
UUDra 12/2009This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tiivistelmä
Furuvikin luonnonsuojelualue sijaitsee Hankoniemen etelärannalla. Se perustettiin Uudenmaan
ympäristökeskuksen päätöksellä vuonna 2008 harvinaisten ja uhanalaisten luontotyyppien ja lajien
suojelemiseksi. Furuvikissä tavataan muun muassa luonnontilaisia Itämeren hiekkarantoja ja
kasvipeitteisiä dyynejä, joita uhkaa virkistyskäytöstä johtuva kuluminen ja yleisestä
rehevöitymiskehityksestä johtuva puuston tihentyminen. Myös dyyniluonnossa tehokkaasti leviävä
vieraslaji, kurtturuusu (Rosa rugosa), uhkaa Furuvikin luontoa.
Furuvik on lajistoltaan arvokas ja ainutlaatuinen kokonaisuus. Luonnonsuojelualueen rannoilla
kasvavat muun muassa erittäin uhanalainen meriotakilokki (Salsola kali ssp. kali) ja harvinainen
merikaali (Crambe maritima). Dyyneillä tavataan muun muassa kangasajuruohoa (Thymys serpyllum
ssp. serpyllum), ketomarunaa (Artemisia campestris) ja hietikkonataa (Festuca polesica), joista lukuisat
alueella elävät uhanalaiset hyönteiset ovat täysin riippuvaisia.
Vuosikymmeniä Furuvikillä esteettä levinnyt kurtturuusu on muodostanut rannan yläosiin tiheän ja
laajan vyöhykkeen, jossa alkuperäisille dyynienlajeille ei riitä elintilaa. Männyn taimet ova itäneet
ruusupensaiden suojissa ja muodostaneet rannan yläosiin paikoin läpikulkemattomia tiheikköjä.
Tihentynyt puusto ja laajat ruusupensaat ovat myös muuttaneet dyynien luontaista liikedynamiikkaa
sitomalla hiekkaa paikoilleen.
Furuvikillä on raivattu kurtturuusua koneellisesti ja talkoovoimin vuosina 2008-2009, ja paikoitellen
kasvillisuudessa voidaan havaita elpymisen merkkejä. Sitkeä ja sopeutumiskykyinen kurtturuusu
palautuu kuitenkin nopeasti vesomalla maahan jääneistä juuren paloista. Nuoret kasvit levittäytyvät
tehokkaasti raivauksen jäljiltä paljaalla hiekalla ja muodostavat jälleen laajoja kasvustoja, jollei
torjuntaa jatketa.
Ainutlaatuisen ja arvokkaan ranta- ja dyyniluonnon sekä uhanalaisen lajiston suojelemiseksi
kurtturuusun torjuntaa tulee jatkaa Furuvikillä säännöllisesti. Koneellinen poisto on tarpeen jälleen
lähitulevaisuudessa. Myös ruusukasvustojen suojissa tihentynyttä puustoa tulee harventaa monin
paikoin, jotta maisema dyynin yli avautuisi, dyynien luontainen liikedynamiikka elpyisi ja arvokas lajisto
saisi jälleen lisää elintilaa.
ympäristökeskuksen päätöksellä vuonna 2008 harvinaisten ja uhanalaisten luontotyyppien ja lajien
suojelemiseksi. Furuvikissä tavataan muun muassa luonnontilaisia Itämeren hiekkarantoja ja
kasvipeitteisiä dyynejä, joita uhkaa virkistyskäytöstä johtuva kuluminen ja yleisestä
rehevöitymiskehityksestä johtuva puuston tihentyminen. Myös dyyniluonnossa tehokkaasti leviävä
vieraslaji, kurtturuusu (Rosa rugosa), uhkaa Furuvikin luontoa.
Furuvik on lajistoltaan arvokas ja ainutlaatuinen kokonaisuus. Luonnonsuojelualueen rannoilla
kasvavat muun muassa erittäin uhanalainen meriotakilokki (Salsola kali ssp. kali) ja harvinainen
merikaali (Crambe maritima). Dyyneillä tavataan muun muassa kangasajuruohoa (Thymys serpyllum
ssp. serpyllum), ketomarunaa (Artemisia campestris) ja hietikkonataa (Festuca polesica), joista lukuisat
alueella elävät uhanalaiset hyönteiset ovat täysin riippuvaisia.
Vuosikymmeniä Furuvikillä esteettä levinnyt kurtturuusu on muodostanut rannan yläosiin tiheän ja
laajan vyöhykkeen, jossa alkuperäisille dyynienlajeille ei riitä elintilaa. Männyn taimet ova itäneet
ruusupensaiden suojissa ja muodostaneet rannan yläosiin paikoin läpikulkemattomia tiheikköjä.
Tihentynyt puusto ja laajat ruusupensaat ovat myös muuttaneet dyynien luontaista liikedynamiikkaa
sitomalla hiekkaa paikoilleen.
Furuvikillä on raivattu kurtturuusua koneellisesti ja talkoovoimin vuosina 2008-2009, ja paikoitellen
kasvillisuudessa voidaan havaita elpymisen merkkejä. Sitkeä ja sopeutumiskykyinen kurtturuusu
palautuu kuitenkin nopeasti vesomalla maahan jääneistä juuren paloista. Nuoret kasvit levittäytyvät
tehokkaasti raivauksen jäljiltä paljaalla hiekalla ja muodostavat jälleen laajoja kasvustoja, jollei
torjuntaa jatketa.
Ainutlaatuisen ja arvokkaan ranta- ja dyyniluonnon sekä uhanalaisen lajiston suojelemiseksi
kurtturuusun torjuntaa tulee jatkaa Furuvikillä säännöllisesti. Koneellinen poisto on tarpeen jälleen
lähitulevaisuudessa. Myös ruusukasvustojen suojissa tihentynyttä puustoa tulee harventaa monin
paikoin, jotta maisema dyynin yli avautuisi, dyynien luontainen liikedynamiikka elpyisi ja arvokas lajisto
saisi jälleen lisää elintilaa.