Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelu. Taustaraportti. Biohajoavat jätteet
Finnlund, Matts; Idström, Laura; Salmenperä, Hanna (2010-01-11)
Uudenmaan ympäristökeskus
11.01.2010
Julkaisusarja:
UUDra 11/2009This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tiivistelmä
Biohajoavat jätteet - raportti on yksi Etelä- ja Länsi-Suomen alueellisen jätesuunnitelman (ELSU) kuudesta painopisteestä.
Siihen kootut tiedot ovat lähtötietoina asetettaessa jätesuunnitelman biohajoavia jätteitä koskevia
tavoitteita ja toimenpiteitä.
Jätehuollon osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin 3 %, josta valtaosa, n. 90 %, aiheutuu kaatopaikkojen
metaanipäästöistä. Kaatopaikat sekä muut jätteen käsittelyn ja hyödyntämisen toiminnot aiheuttavat päästöjä,
viihtyvyys- ja terveyshaittoja. Merkittävä osa jätehuollon kasvihuonekaasupäästöistä ja jätteenkäsittelyn muista
haitoista aiheutuu biohajoavasta jätteestä. Biohajoavien jätteiden hyödyntämisen tehostaminen parantaa muun
jätehuollon kehittämisedellytyksiä, kun ongelmia aiheuttavien biohajoavien jätteiden määrä vähenee materiaalivirroissa.
Jätesuunnittelun tavoitteena on löytää toimenpiteitä, joilla vähennetään biohajoavien jätteiden määrää, edistetään
biohajoavien jätteiden hyödyntämistä aineena ja energiana sekä parannetaan kompostituotteiden laatua.
Painopisteessä tarkastellaan yhdyskuntien ja yritystoiminnasta syntyvän yhdyskuntajätteen biohajoavaa osuutta,
erilliskerättyä sekä syntypaikalla käsiteltyä biojätettä sekä entisiä elintarvikkeita (sivutuoteasetuksen luokkaan
III kuuluvia eläinperäisiä elintarvikkeita). Tarkastelun ulkopuolelle jäävät jätejakeet, joilla on jo suhteellisen hyvin
toimiva keräily-, käsittely- ja hyödyntämisverkosto. Näitä ovat mm. maa- ja metsätalouden-, metsäteollisuudensekä
tuottajavastuun piiriin kuuluvat biohajoavat jätteet.
Painopisteen valmistelusta on vastannut Uudenmaan ympäristökeskus. Suomen ym¬päristökeskus on tehnyt
painopisteen vaihtoehtojen vaikutusten arvioinnin. Vaikutukset on arvioitu SOVA-lain mukaisesti.
Siihen kootut tiedot ovat lähtötietoina asetettaessa jätesuunnitelman biohajoavia jätteitä koskevia
tavoitteita ja toimenpiteitä.
Jätehuollon osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin 3 %, josta valtaosa, n. 90 %, aiheutuu kaatopaikkojen
metaanipäästöistä. Kaatopaikat sekä muut jätteen käsittelyn ja hyödyntämisen toiminnot aiheuttavat päästöjä,
viihtyvyys- ja terveyshaittoja. Merkittävä osa jätehuollon kasvihuonekaasupäästöistä ja jätteenkäsittelyn muista
haitoista aiheutuu biohajoavasta jätteestä. Biohajoavien jätteiden hyödyntämisen tehostaminen parantaa muun
jätehuollon kehittämisedellytyksiä, kun ongelmia aiheuttavien biohajoavien jätteiden määrä vähenee materiaalivirroissa.
Jätesuunnittelun tavoitteena on löytää toimenpiteitä, joilla vähennetään biohajoavien jätteiden määrää, edistetään
biohajoavien jätteiden hyödyntämistä aineena ja energiana sekä parannetaan kompostituotteiden laatua.
Painopisteessä tarkastellaan yhdyskuntien ja yritystoiminnasta syntyvän yhdyskuntajätteen biohajoavaa osuutta,
erilliskerättyä sekä syntypaikalla käsiteltyä biojätettä sekä entisiä elintarvikkeita (sivutuoteasetuksen luokkaan
III kuuluvia eläinperäisiä elintarvikkeita). Tarkastelun ulkopuolelle jäävät jätejakeet, joilla on jo suhteellisen hyvin
toimiva keräily-, käsittely- ja hyödyntämisverkosto. Näitä ovat mm. maa- ja metsätalouden-, metsäteollisuudensekä
tuottajavastuun piiriin kuuluvat biohajoavat jätteet.
Painopisteen valmistelusta on vastannut Uudenmaan ympäristökeskus. Suomen ym¬päristökeskus on tehnyt
painopisteen vaihtoehtojen vaikutusten arvioinnin. Vaikutukset on arvioitu SOVA-lain mukaisesti.