Pernajan Gammelbyvikenin hoito- ja käyttösuunnitelma 2005-2014
Vauhkonen, Marko (2007-09-03)
Vauhkonen, Marko
Uudenmaan ympäristökeskus
03.09.2007
Julkaisusarja:
UUDra 5/2007This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tiivistelmä
Pernajanlahden pohjoisin osa, Gammelbyviken, on linnustollisesti ja maisemallisesti arvokas alue, joka kuuluu
valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja Natura 2000 -suojelualueverkostoon. Lahdella 1900-luvun jälkipuoliskolla
tapahtuneet muutokset ovat olleet alueen maisemakuvan ja luonnon monimuotoisuuden kannalta
pääosin haitallisia. Sekä Gammelbyvikenin nykyisten erityisarvojen säilyminen että jo kadonneiden arvojen palauttaminen
edellyttävät suunniteltuja hoito- ja kunnostustoimia.
Gammelbyviken on melko matala, rehevän ilmaversois- ja kelluslehtiskasvillisuuden sekä ruokoluhtien luonnehtima
lahti. Alueella pesii monilajinen ja runsas linnusto, johon kuuluu useita vaateliaita ja harvinaisia lintuvesien
lajeja. Pesivistä vesilinnuista runsaslukuisimpia ovat silkkiuikku, sinisorsa ja nokikana. Harvalukuisista lajeista alueella
pesivät säännöllisesti ruskosuohaukka, kaulushaikara, kurki, luhtakana, luhtahuitti, ruisrääkkä ja rastaskerttunen.
Alueella pesii myös naurulokkiyhdyskunta. Gammelbyvikenin pohjoisosaa reunustavilla laajoilla rantaniityillä
pesivät mm. kuovi, töyhtöhyyppä, punajalkaviklo, taivaanvuohi, keltavästäräkki ja pensastasku.
Muutonaikana Gammelbyvikenillä levähtää runsaasti vesilintuja, joista runsaimpia ovat laulujoutsen, haapana, tavi,
sinisorsa, isokoskelo ja telkkä. Rantaniityillä säännöllisesti levähtäviä kahlaajalajeja ovat mm. liro, valkoviklo ja
suokukko.
Gammelbyvikenin hoito- ja käyttösuunnitelma on laadittu vuosiksi 2005–2014. Toimenpide-ehdotusten toteuttaminen
on aloitettu Lintulahdet Life -projektissa vuonna 2004. Natura-alueen suojelutavoitteiden mukaisesti
toimenpiteet kohdistuvat erityisesti kosteikko- ja rantalinnuston elinolojen parantamiseen sekä kulttuuribiotooppien
suojeluun ja ennallistamiseen. Myös virkistyskäyttötarpeet sisältyvät suunnitteluun.
valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja Natura 2000 -suojelualueverkostoon. Lahdella 1900-luvun jälkipuoliskolla
tapahtuneet muutokset ovat olleet alueen maisemakuvan ja luonnon monimuotoisuuden kannalta
pääosin haitallisia. Sekä Gammelbyvikenin nykyisten erityisarvojen säilyminen että jo kadonneiden arvojen palauttaminen
edellyttävät suunniteltuja hoito- ja kunnostustoimia.
Gammelbyviken on melko matala, rehevän ilmaversois- ja kelluslehtiskasvillisuuden sekä ruokoluhtien luonnehtima
lahti. Alueella pesii monilajinen ja runsas linnusto, johon kuuluu useita vaateliaita ja harvinaisia lintuvesien
lajeja. Pesivistä vesilinnuista runsaslukuisimpia ovat silkkiuikku, sinisorsa ja nokikana. Harvalukuisista lajeista alueella
pesivät säännöllisesti ruskosuohaukka, kaulushaikara, kurki, luhtakana, luhtahuitti, ruisrääkkä ja rastaskerttunen.
Alueella pesii myös naurulokkiyhdyskunta. Gammelbyvikenin pohjoisosaa reunustavilla laajoilla rantaniityillä
pesivät mm. kuovi, töyhtöhyyppä, punajalkaviklo, taivaanvuohi, keltavästäräkki ja pensastasku.
Muutonaikana Gammelbyvikenillä levähtää runsaasti vesilintuja, joista runsaimpia ovat laulujoutsen, haapana, tavi,
sinisorsa, isokoskelo ja telkkä. Rantaniityillä säännöllisesti levähtäviä kahlaajalajeja ovat mm. liro, valkoviklo ja
suokukko.
Gammelbyvikenin hoito- ja käyttösuunnitelma on laadittu vuosiksi 2005–2014. Toimenpide-ehdotusten toteuttaminen
on aloitettu Lintulahdet Life -projektissa vuonna 2004. Natura-alueen suojelutavoitteiden mukaisesti
toimenpiteet kohdistuvat erityisesti kosteikko- ja rantalinnuston elinolojen parantamiseen sekä kulttuuribiotooppien
suojeluun ja ennallistamiseen. Myös virkistyskäyttötarpeet sisältyvät suunnitteluun.