Tavoitteena hyvä ympäristö - Uudenmaan ympäristökeskuksen tiedottaminen ja julkisuus sanomalehdissä
Eerola, Karoliina (2008-12-01)
Eerola, Karoliina
Uudenmaan ympäristökeskus
01.12.2008
Julkaisusarja:
UUDra 5/2008This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selviää, että Uudenmaan ympäristökeskus on hyvin selvillä oman
sanomalehtijulkisuutensa aihepiireistä ja käsittelytavoista, vaikka organisaation
uutisseurantapalvelun käyttö on vähäistä. Uutisointi ympäristökeskuksesta on pääosin
neutraalia, ja aihealueista luonnonsuojelun korostuminen profiloi organisaatiota tehokkaasti.
Ympäristökeskuksen julkaisemista tiedotteista kaksi kolmasosaa läpäisee uutiskynnyksen, ja
kaikesta uutisoinnista kaksi viidesosaa perustuu tiedotteisiin. Organisaatiota voi analyysin
perusteella luonnehtia aktiivisen oloiseksi tiedotteiden tekijäksi, mutta passiivisemmaksi
julkisuuteen reagoijaksi. Ympäristökeskuksen viestinnän keskeinen päämäärä, eri toimijoiden
oman vastuun ja panoksen korostaminen ympäristöasioissa, edellyttäisi tiedottamiselta
järeämpää, vastavuoroisempaa ja strategiatietoisempaa viestintää.
Uudenmaan ympäristökeskusta koskevista sanomalehtiuutisista jäsentyy kaksi
päätulkintakehystä: toiminnasta kertominen sekä asioiden ja toimijoiden arvioiminen. Retorisuus
tulee ympäristökeskuksen tiedotteissa ilmi teemojen kautta ja argumentoinnin työkaluna.
Löytyneitä teemoja ovat: toiminnasta kertominen, syiden diagnosoiminen, asioiden ja toimijoiden
arvioiminen sekä parannuskeinojen ehdottaminen. Vastaanottajia vakuuttamaan pyrkiviä
strategioita löytyy neljä: muihin tahoihin vetoaminen, laadullisiin ja määrällisiin perusteisiin
vetoaminen sekä omaan asiantuntemukseen vetoaminen. Sanomalehdissä jäsentyvistä
kehyksistä toiminnasta kertomisen voi nähdä liittyvän viranomaisen tiedonantovelvollisuuteen ja
sen täyttämiseen, ja organisaation toimijuuden arvioiminen puolestaan vahvistaa nykykäsitystä
perinteisestä asiantuntijuudesta ei-automaattisena
sanomalehtijulkisuutensa aihepiireistä ja käsittelytavoista, vaikka organisaation
uutisseurantapalvelun käyttö on vähäistä. Uutisointi ympäristökeskuksesta on pääosin
neutraalia, ja aihealueista luonnonsuojelun korostuminen profiloi organisaatiota tehokkaasti.
Ympäristökeskuksen julkaisemista tiedotteista kaksi kolmasosaa läpäisee uutiskynnyksen, ja
kaikesta uutisoinnista kaksi viidesosaa perustuu tiedotteisiin. Organisaatiota voi analyysin
perusteella luonnehtia aktiivisen oloiseksi tiedotteiden tekijäksi, mutta passiivisemmaksi
julkisuuteen reagoijaksi. Ympäristökeskuksen viestinnän keskeinen päämäärä, eri toimijoiden
oman vastuun ja panoksen korostaminen ympäristöasioissa, edellyttäisi tiedottamiselta
järeämpää, vastavuoroisempaa ja strategiatietoisempaa viestintää.
Uudenmaan ympäristökeskusta koskevista sanomalehtiuutisista jäsentyy kaksi
päätulkintakehystä: toiminnasta kertominen sekä asioiden ja toimijoiden arvioiminen. Retorisuus
tulee ympäristökeskuksen tiedotteissa ilmi teemojen kautta ja argumentoinnin työkaluna.
Löytyneitä teemoja ovat: toiminnasta kertominen, syiden diagnosoiminen, asioiden ja toimijoiden
arvioiminen sekä parannuskeinojen ehdottaminen. Vastaanottajia vakuuttamaan pyrkiviä
strategioita löytyy neljä: muihin tahoihin vetoaminen, laadullisiin ja määrällisiin perusteisiin
vetoaminen sekä omaan asiantuntemukseen vetoaminen. Sanomalehdissä jäsentyvistä
kehyksistä toiminnasta kertomisen voi nähdä liittyvän viranomaisen tiedonantovelvollisuuteen ja
sen täyttämiseen, ja organisaation toimijuuden arvioiminen puolestaan vahvistaa nykykäsitystä
perinteisestä asiantuntijuudesta ei-automaattisena