Inkoon Linkullasjönin kuormitusselvitys ja kunnostussuunnitelma
Hagman, Anne-Marie (2009-01-01)
Hagman, Anne-Marie
Uudenmaan ympäristökeskus
01.01.2009
Julkaisusarja:
UUDra 5/2009This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tiivistelmä
Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Inkoon kunnan yhteisprojektia jatkettiin tekemällä Inkoon
Linkullasjönille kuormitusselvitys ja kunnostussuunnitelma. Työ on osa laajempaa kuntakohtaista
järvien kunnostusohjelmaa. Kunnostussuunnitelmassa esitetään kunnostusmenetelmien periaatteet ja
niiden soveltuvuus Linkullasjönille. Paikallisten toimijoiden kanssa määritettiin yhdessä järvelle
tavoitetila.
Linkullasjön voidaan luokitella reheväksi järveksi. Vesikasvillisuus aiheuttaa umpeenkasvua järven itäja
länsipäissä. Kalasto on todettu särkikalavaltaiseksi. Järvessä on ollut myös happikatoja ja
leväkukintoja. Linkullasjönin sedimentti on todettu sisäkuormitteiseksi.
Linkullasjönin valuma-alueella on paljon peltoviljelyä. Tämän osuus laskennallisesti arvioidusta
fosforikuormituksesta on lähes 90 %. Järven kunnostuksessa onkin erittäin tärkeää tehdä ulkoista ja
etenkin maatalouden kuormitusta vähentäviä toimenpiteitä.
Hapetusta kannattaa harkita varteenotettavana kunnostusmenetelmänä. Linkullasjönille esitetään
tehtäväksi yksityiskohtaisempi hapetussuunnitelma, mistä ilmenee juuri kyseiseen järveen teholtaan ja
muilta ominaisuuksiltaan sopiva laitteisto, järven hapetustarve ja laitteen sijainti.
Erittäin umpeenkasvaneen luusuan ruoppausta voidaan harkita. Toimenpide kannattaa kuitenkin
suunnitella tarkasti. Ruoppauksessa on huomioitava erityisesti sen aiheuttamat mahdolliset haitat
alapuoliseen Inkoonjokeen. Meritaimenen olisi mahdollista nousta Linkullasjöniin Inkoonjokea pitkin.
Ruoppaus saattaisi kuitenkin jopa parantaa meritaimenen nousumahdollisuutta ja yleensä veden
virtausta järvessä. Samoin vesikasvien niitto saattaa parantaa veden virtausta.
Hoitokalastusta voidaan jatkaa. Kalastuksen säätelyssä kannattaa ottaa huomioon kuhalle sopivat
suositukset, kuten verkkojen silmäkokorajoitus. Meritaimenen mahdollisia kutupaikkoja voidaan
kartoittaa maastokäynnein. Järven soveltuvuus ravuille kannattaa määrittää maastotutkimuksen avulla
ja varmistaa rapukannan tiheys koeravustuksin. Ravustuksen säätelyä kannattaa miettiä
koeravustuksen perusteella.
Veden laadun seuranta on erittäin tärkeää, jotta eri menetelmien vaikutukset järven tilaan nähdään
ajoissa. Happipitoisuuden seurantaa varten suositellaan ostettavan happimittari.
Linkullasjönille kuormitusselvitys ja kunnostussuunnitelma. Työ on osa laajempaa kuntakohtaista
järvien kunnostusohjelmaa. Kunnostussuunnitelmassa esitetään kunnostusmenetelmien periaatteet ja
niiden soveltuvuus Linkullasjönille. Paikallisten toimijoiden kanssa määritettiin yhdessä järvelle
tavoitetila.
Linkullasjön voidaan luokitella reheväksi järveksi. Vesikasvillisuus aiheuttaa umpeenkasvua järven itäja
länsipäissä. Kalasto on todettu särkikalavaltaiseksi. Järvessä on ollut myös happikatoja ja
leväkukintoja. Linkullasjönin sedimentti on todettu sisäkuormitteiseksi.
Linkullasjönin valuma-alueella on paljon peltoviljelyä. Tämän osuus laskennallisesti arvioidusta
fosforikuormituksesta on lähes 90 %. Järven kunnostuksessa onkin erittäin tärkeää tehdä ulkoista ja
etenkin maatalouden kuormitusta vähentäviä toimenpiteitä.
Hapetusta kannattaa harkita varteenotettavana kunnostusmenetelmänä. Linkullasjönille esitetään
tehtäväksi yksityiskohtaisempi hapetussuunnitelma, mistä ilmenee juuri kyseiseen järveen teholtaan ja
muilta ominaisuuksiltaan sopiva laitteisto, järven hapetustarve ja laitteen sijainti.
Erittäin umpeenkasvaneen luusuan ruoppausta voidaan harkita. Toimenpide kannattaa kuitenkin
suunnitella tarkasti. Ruoppauksessa on huomioitava erityisesti sen aiheuttamat mahdolliset haitat
alapuoliseen Inkoonjokeen. Meritaimenen olisi mahdollista nousta Linkullasjöniin Inkoonjokea pitkin.
Ruoppaus saattaisi kuitenkin jopa parantaa meritaimenen nousumahdollisuutta ja yleensä veden
virtausta järvessä. Samoin vesikasvien niitto saattaa parantaa veden virtausta.
Hoitokalastusta voidaan jatkaa. Kalastuksen säätelyssä kannattaa ottaa huomioon kuhalle sopivat
suositukset, kuten verkkojen silmäkokorajoitus. Meritaimenen mahdollisia kutupaikkoja voidaan
kartoittaa maastokäynnein. Järven soveltuvuus ravuille kannattaa määrittää maastotutkimuksen avulla
ja varmistaa rapukannan tiheys koeravustuksin. Ravustuksen säätelyä kannattaa miettiä
koeravustuksen perusteella.
Veden laadun seuranta on erittäin tärkeää, jotta eri menetelmien vaikutukset järven tilaan nähdään
ajoissa. Happipitoisuuden seurantaa varten suositellaan ostettavan happimittari.