Karjaan Kaskimaan kunnostus- ja hapetussuunnitelma

Abstract

Kaikilta Uudenmaan kunnilta kysyttiin halukkuutta osallistua kuntakohtaiseen järvikunnostusohjelmaan syksyllä 2006. Karjaan kaupunki oli ilmoitti kiinnostuksestaan ja neuvotteluiden tuloksena kohteiksi valittiin sekä Kolijärvi (Gålisjön) että Kaskimaa (Svedjaträsket). Molemmille järville tehtiin Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Karjaan kaupungin yhteistyöprojektina perustilan selvitys, kuormitusselvitys ja niihin pohjautuva kunnostussuunnitelma.Tämän raportin osiossa yksi käsitellään edellä mainitut asiat Kaskimaan osalta.

Kaskimaan suurin ongelma on limaleväkukinnat, jotka haittaavat Karjaan ainoan EUuimarannan käyttöä. Tähän ongelmaan on etsitty osiossa yksi ratkaisua. Menetelmän valinta ei ole helppoa, koska suoranaista ratkaisua limaleväongelmaan ei ole keksitty. Kaskimaahan ei kohdistu liikaa ulkoista kuormitusta, vaan tämänhetkinen tilanne on hyvä. Järven sisäinen kuormitus on vähäistä. Limalevän torjumiseksi ehdotetaan veden sekoittamista hapettimella. Tällöin limalevän pitäisi vähentyä veden pintakerroksesta. Lisäksi hapetinta olisi mahdollista käyttää myös talvisten happikatojen torjumiseen.

Kaskimaan tarkempi hapetussuunnitelma esitetään raportin osiossa kaksi. Suunnitelman teon yhteydessä pyydetään tarjoukset mahdollisista laitteista ja valitaan hinnan ja ominaisuuksien perusteella Kaskimaalle sopivin laite. Hapettimen sijoituspaikka ja hapetusaika esitetään myös suunnitelmassa. Lisäksi suunnitelmassa esitetään kokeilun seurantaa koskevia tutkimuksia.