Hyppää sisältöön
    • Suomi
    • Svenska
    • English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Haku- ja käyttöohje
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Ympäristöministeriö
  • Julkaisut
  • Näytä viite
  • Etusivu
  • Ympäristöministeriö
  • Julkaisut
  • Näytä viite

Loviisan Valkolammen kunnostussuunnitelma

Hagman, Anne-Marie (2009-07-01)

Avaa tiedosto
UUDra_6_2009.pdf (2.732Mt)
Lataukset: 

Hagman, Anne-Marie
Uudenmaan ympäristökeskus
01.07.2009
Julkaisusarja:
UUDra 6/2009
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Näytä kaikki kuvailutiedot
Tiivistelmä
Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Loviisan kaupungin yhteistyöprojektina tehtiin Loviisan
Valkolammelle perustilanselvitys, kuormitusselvitys ja kunnostussuunnitelma. Työ on osa laajempaa
kuntakohtaista järvien kunnostusohjelmaa. Kunnostussuunnitelmassa esitetään kunnostusmenetelmien
periaatteet ja niiden soveltuvuus Valkolammelle. Järvelle määritettiin yhdessä paikallisten toimijoiden
kanssa tavoitetila.

Valkolampi on pinta-alaltaan 0,64 ha ja sijaitsee Valkon taajamassa. Järvi on hyvin matala, suurin
syvyys on alle kaksi metriä. Valkolampi voidaan luokitella reheväksi järveksi. Kasvillisuus on runsasta,
vesisammalet täyttävät lähes koko järven. Lisäksi järveä reunustavat osmankäämikasvustot aiheuttavat
umpeenkasvua. Kalasto koostuu ainoastaan ruutanoista. Järvi kärsii hajuhaitoista ja umpeenkasvusta.
Lisäksi sitä ympäröivät rannat ovat soistuneet. Valkolammen ulkoinen kuormitus on hyvin vähäistä,
minkä vuoksi kunnostustoimenpiteet voidaan tehdä järvessä. Järveä rehevöittää sen huonokuntoinen
sedimentti, joka on erittäin vesipitoista.

Valkolammen tilaa saadaan parannettua vesikasvien poistolla ja ruoppauksella. Vesisammalia
kannattaa poistaa raivausnuotalla. Osmankäämien poistoon tarvitaan kaivinkonetta.

Ruoppauksella saadaan lisättyä vesitilavuutta, jolloin saadaan vähennettyä vesikasvien aiheuttamaa
umpeenkasvua sekä poistettua huonokuntoista sedimenttiä. Valkolammelle suositellaan tehtäväksi
tarkempi ruoppaussuunnitelma.

Hapetuksen tarpeellisuutta voidaan miettiä ruoppauksen jälkeen. Seuraamalla veden talviaikaista
happipitoisuutta voidaan havaita, muuttuuko tilanne toimenpiteen jälkeen. Tällä perusteella voidaan
harkita hapetussuunnitelman tekoa.

Kalaston rakennetta kannattaa muuttaa vasta sitten, kun olosuhteet on saatu ensin edellä mainituilla
toimenpiteillä paremmiksi.

Veden laadun seuranta on hyvin tärkeää, jotta eri menetelmien vaikutukset Valkolammen tilaan
nähdään ajoissa. Happipitoisuuden seurantaa varten suositellaan ostettavan happimittari.

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajan mukaanViimeksi lisätytAsiasanatJulkaisijat

Aineistojen tallennus

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Tietosuoja
Saavutettavuusseloste
Valtioneuvoston kanslia
Puolustusministeriö
Liikenne- ja viestintäministeriö
Ulkoministeriö
Valtiovarainministeriö
Työ- ja elinkeinoministeriö
Oikeusministeriö
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriö
Sisäministeriö
Maa- ja metsätalousministeriö
Ympäristöministeriö

Valtioneuvoston kanslia
|
Valtioneuvoston hallintoyksikkö
·julkaisutuotanto(at)gov.fi | vnk.fi·
Palvelun tuottaja
Kansalliskirjasto
Valtioneuvoston kanslia
Valtioneuvoston hallintoyksikkö
julkaisutuotanto(at)gov.fi | vnk.fi
Palvelun tuottaja Kansalliskirjasto