Hulevesien käsittely maankäytön suunnittelussa

Abstract

Raportissa on tarkasteltu hulevesien käsittelymahdollisuuksia ja lainsäädännön asettamia edellytyksiä. Tarkoituksena on, että hulevesien käsittelyä ja maankäytön ohjausta kehitetään niin, että suunnitelmissa otetaan paremmin huomioon maaperä ja pohjavedet.

Hulevesien käsittelyn ohjaaminen kaavoituksessa ei sinänsä ole aivan uusi asia, mitä valaisee asemakaavaesimerkki Vaasan Gerbyn alueelta. Kaksikymmnetä vuotta nuoremmissa kaavoissa Tampereen Kalkunvuoren alueelta on noudatettu samaa kokonaisvaltaista suunnitteluajatusta. Kaikki esimerkit osoittavat, että purot, altaat j asadevesisäiliöt toimivat maisemaa ja lähiluontoa virkistäen, kun määperä ja vesisuhteet otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Hyvä elinympäristö syntyy, kun myös toteutukseen sekä jälkihoitoon paneudutaan.

Hulevesien käsittelyä niin kaavoituksen, lainsäädännön kuin toteutuksen osalta on tutkittu Suomessa melko vähän. Jatkotutkimuksissa pitäisi kiinnittää huomiota siihen, mitä vaatimuksia tiivistävä kaupunkirakentaminen edellyttää hulevesien johtamiselta ja käsittelyltä. Tulisiko alavat rannat säilyttää viheralueina tulvavaaran takia tai kaupunkivesien ekologisten ja virkistyskäyttöarvojen säilyttämisen takia? Toisaalta pohjoiset olot asettavat omat vaatimukset kosteikkojen mitoitukselle ja kaavoituksen aluevarauksille. Tarkastelun on lähdettävä valuma-alueiden tasolta ja luonnon olosuhteiden kartoituksesta. SEn tulee olla yhtenäinen prosessi yleiskaavoituksesta alueiden ja hulevedenkäsittelyn yksityiskohtaiseen suuunnitteluun ja vastaanottavan purkuvesistön tietoihin saakka.