Kunnostustöiden vaikutus Pukkilan Kanteleenjärven kasvillisuuteen ja linnustoon
Lammi, Esa (2006-12-25)
Lammi, Esa
Uudenmaan ympäristökeskus
25.12.2006
Julkaisusarja:
UUDra 7/2006This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tiivistelmä
Itä-Uudellamaalla sijaitsevan Kanteleenjärven kesäveden pintaa nostettiin kahden vuoden välein 20 cm vuosina
2000–2002. Myös rantapensaikkoja raivattiin. Toimenpiteillä pyrittiin Natura 2000 -verkostoon kuuluvan lintujärven
umpeenkasvun estämiseen ja linnustollisen arvon säilyttämiseen.
Pinnannoston vaikutuksia Natura-alueeseen tutkittiin kartoittamalla alueen kasvillisuus ja pesimälinnusto ennen
pinnannostoa (1999) sekä pinnannostojen jälkeen (kasvillisuus vuosina 2002 ja 2005, pesimälinnusto vuosittain
2000–2005).
Avovesialueen kasvillisuus väheni toivotusti pinnannoston jälkeen ja uposkasvilajistossa tapahtui suuria runsaudenmuutoksia.
Myös vesialueen ilmaversoiskasvillisuus väheni. Kelluslehtikasvillisuus taantui paikoin. Ilmaversoiskasvustojen
leviäminen avoveden suuntaan päättyi.
Pesimälinnusto monipuolistui pinnannoston jälkeen. Uusina lajeina kotiutuivat mm. kaulushaikara, silkkiuikku,
härkälintu ja rastaskerttunen. Pesivien vesilintujen määrä kasvoi vain vähän, mutta lokkilintujen parimäärä kasvoi
tuntuvasti. Pesimälinnuston suojelupistearvo kasvoi kunnostustöiden jälkeen keskimäärin 39 %.
Kanteleenjärven esimerkki osoittaa, että maltillinen pinnannosto on tehokas keino lintujärven kunnostamiseen
ja linnustollisen arvon säilyttämiseen. Pensaikkojen raivaamisesta saatu hyöty sitä vastoin jäi lyhytaikaiseksi, sillä
tyvestä katkaistut pensaat vesoivat nopeasti veden vallassa olevilla alueillakin. Pinnannoston jälkeen pensaikot eivät
kuitenkaan ole levittäytyneet uusille alueille.
2000–2002. Myös rantapensaikkoja raivattiin. Toimenpiteillä pyrittiin Natura 2000 -verkostoon kuuluvan lintujärven
umpeenkasvun estämiseen ja linnustollisen arvon säilyttämiseen.
Pinnannoston vaikutuksia Natura-alueeseen tutkittiin kartoittamalla alueen kasvillisuus ja pesimälinnusto ennen
pinnannostoa (1999) sekä pinnannostojen jälkeen (kasvillisuus vuosina 2002 ja 2005, pesimälinnusto vuosittain
2000–2005).
Avovesialueen kasvillisuus väheni toivotusti pinnannoston jälkeen ja uposkasvilajistossa tapahtui suuria runsaudenmuutoksia.
Myös vesialueen ilmaversoiskasvillisuus väheni. Kelluslehtikasvillisuus taantui paikoin. Ilmaversoiskasvustojen
leviäminen avoveden suuntaan päättyi.
Pesimälinnusto monipuolistui pinnannoston jälkeen. Uusina lajeina kotiutuivat mm. kaulushaikara, silkkiuikku,
härkälintu ja rastaskerttunen. Pesivien vesilintujen määrä kasvoi vain vähän, mutta lokkilintujen parimäärä kasvoi
tuntuvasti. Pesimälinnuston suojelupistearvo kasvoi kunnostustöiden jälkeen keskimäärin 39 %.
Kanteleenjärven esimerkki osoittaa, että maltillinen pinnannosto on tehokas keino lintujärven kunnostamiseen
ja linnustollisen arvon säilyttämiseen. Pensaikkojen raivaamisesta saatu hyöty sitä vastoin jäi lyhytaikaiseksi, sillä
tyvestä katkaistut pensaat vesoivat nopeasti veden vallassa olevilla alueillakin. Pinnannoston jälkeen pensaikot eivät
kuitenkaan ole levittäytyneet uusille alueille.