Kunnostustöiden vaikutus Pukkilan Kanteleenjärven kasvillisuuteen ja linnustoon

Abstract

Itä-Uudellamaalla sijaitsevan Kanteleenjärven kesäveden pintaa nostettiin kahden vuoden välein 20 cm vuosina 2000–2002. Myös rantapensaikkoja raivattiin. Toimenpiteillä pyrittiin Natura 2000 -verkostoon kuuluvan lintujärven umpeenkasvun estämiseen ja linnustollisen arvon säilyttämiseen.

Pinnannoston vaikutuksia Natura-alueeseen tutkittiin kartoittamalla alueen kasvillisuus ja pesimälinnusto ennen pinnannostoa (1999) sekä pinnannostojen jälkeen (kasvillisuus vuosina 2002 ja 2005, pesimälinnusto vuosittain 2000–2005).

Avovesialueen kasvillisuus väheni toivotusti pinnannoston jälkeen ja uposkasvilajistossa tapahtui suuria runsaudenmuutoksia. Myös vesialueen ilmaversoiskasvillisuus väheni. Kelluslehtikasvillisuus taantui paikoin. Ilmaversoiskasvustojen leviäminen avoveden suuntaan päättyi.

Pesimälinnusto monipuolistui pinnannoston jälkeen. Uusina lajeina kotiutuivat mm. kaulushaikara, silkkiuikku, härkälintu ja rastaskerttunen. Pesivien vesilintujen määrä kasvoi vain vähän, mutta lokkilintujen parimäärä kasvoi tuntuvasti. Pesimälinnuston suojelupistearvo kasvoi kunnostustöiden jälkeen keskimäärin 39 %.

Kanteleenjärven esimerkki osoittaa, että maltillinen pinnannosto on tehokas keino lintujärven kunnostamiseen ja linnustollisen arvon säilyttämiseen. Pensaikkojen raivaamisesta saatu hyöty sitä vastoin jäi lyhytaikaiseksi, sillä tyvestä katkaistut pensaat vesoivat nopeasti veden vallassa olevilla alueillakin. Pinnannoston jälkeen pensaikot eivät kuitenkaan ole levittäytyneet uusille alueille.