Suositukset Loviisanjoen kunnostamiseksi – Virkistyskäytön edistäminen ja vesiluonnon suojelu

Abstract

ItäUudellamaalla sijaitseva Loviisanjoki saa alkunsa Lapinjärven kunnassa sijaitsevasta Lapinjärvestä ja laskee Loviisanlahteen Loviisassa. Pituutta Loviisanjoella on noin 25 kilometriä. Loviisanjoen rapukanta kärsi joen pienestä virtaamasta talven 2002 2003 aikana. Kesän 2004 tulvien jälkeen rapukanta ilmeisesti hävisi kokonaan. Jokivarren asukkaiden mukaan kesän 2004 jälkeen ei joesta ole saatu saaliiksi enää yhtään rapuja. Vuonna 2004 tehdyn virtavesien kunnostuskyselyn perusteella Loviisanjoella on useita muitakin ongelmia kuten kalojen vaelluksia haittaavat padot, suvantojen mataloituminen ja veden vähyys kesäisin.

Loviisanjoen kunnostusmahdollisuuksien selvittämiseksi Uudenmaan ympäristökeskus päätti tehdä kunnostustustarveselvityksen. Selvitystä varten Loviisanjoki tutkittiin kesällä 2006 Lapinjärveltä Loviisaan suurimmaksi osaksi melomalla kanootilla. Tavoitteena oli selvittää onko Loviisanjoessa tarvetta jokialueen virkistyskäyttöä ja vesiluonnon suojelua edistäville toimenpiteille.

Selvityksen perusteella kalojen ja rapujen elinolosuhteita Loviisanjoessa pitäisi parantaa varsinkin vedenlaadun osalta. Jokivarressa on tarvetta suojavyöhykkeille. Rannoille tulisi istuttaa myös jokea varjostavaa kasvillisuutta kalojen ja rapujen viihtyvyyden lisäämiseksi. Rapujen elinolosuhteita voitaisiin monessa paikassa parantaa lisäämällä suojapaikoiksi kiviä tai salaojaputkia. Kalojen elinmahdollisuuksia Loviisanjoessa voitaisiin parantaa kiveämällä ja soraistamalla koskia ja virtapaikkoja. Paikoitellen Loviisanjoki on lähes umpeenkasvanut ja kalojen vaellusmahdollisuuksien sekä melontamahdollisuuksien parantamiseksi vesikasvillisuutta pitäisi poistaa esimerkiksi niittämällä. Loviisanjoelle on mahdollista perustaa melontareitti, mutta joen varteen pitäisi tehdä kanootinlaskuja rantautumispaikkoja.

Jokirapu tulisi palauttaa takaisin Loviisanjokeen ja ravunpyynti tulisi kieltää istutustoimenpiteiden ajaksi. Loviisanjoella tulisi harkita taimenkannan kotiuttamista istuttamalla joko taimenen mätiä tai pienpoikasia tai pyyntikokoisia taimenia. Istutuksissa pitäisi käyttää sellaista taimenkantaa, joka on peräisin mahdollisimman läheltä Loviisanjokea.