Hyppää sisältöön
    • Suomi
    • Svenska
    • English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Ympäristöministeriö
  • Julkaisut
  • Näytä viite
  • Etusivu
  • Ympäristöministeriö
  • Julkaisut
  • Näytä viite

Suositukset Loviisanjoen kunnostamiseksi – Virkistyskäytön edistäminen ja vesiluonnon suojelu

Toivonen, Ville (2007-12-28)

Avaa tiedosto
UUDra_10_2007.pdf (2.280Mt)
Lataukset: 

Toivonen, Ville
Uudenmaan ympäristökeskus
28.12.2007
Julkaisusarja:
UUDra 10/2007
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Näytä kaikki kuvailutiedot
 
Tweet Vie viite Refworksiin
 
Tiivistelmä
ItäUudellamaalla sijaitseva Loviisanjoki saa alkunsa Lapinjärven kunnassa sijaitsevasta Lapinjärvestä ja laskee Loviisanlahteen Loviisassa. Pituutta Loviisanjoella on noin 25 kilometriä. Loviisanjoen rapukanta kärsi joen pienestä virtaamasta talven 2002 2003
aikana. Kesän 2004 tulvien jälkeen
rapukanta ilmeisesti hävisi kokonaan. Jokivarren asukkaiden mukaan kesän 2004 jälkeen ei joesta ole saatu saaliiksi enää yhtään rapuja. Vuonna 2004 tehdyn virtavesien kunnostuskyselyn perusteella Loviisanjoella on useita muitakin ongelmia kuten kalojen vaelluksia haittaavat padot, suvantojen
mataloituminen ja veden vähyys kesäisin.

Loviisanjoen kunnostusmahdollisuuksien selvittämiseksi Uudenmaan ympäristökeskus päätti tehdä kunnostustustarveselvityksen. Selvitystä varten Loviisanjoki tutkittiin kesällä 2006 Lapinjärveltä Loviisaan suurimmaksi osaksi melomalla kanootilla. Tavoitteena oli selvittää onko Loviisanjoessa
tarvetta jokialueen virkistyskäyttöä ja vesiluonnon suojelua edistäville toimenpiteille.

Selvityksen perusteella kalojen ja rapujen elinolosuhteita Loviisanjoessa pitäisi parantaa varsinkin vedenlaadun osalta. Jokivarressa on tarvetta suojavyöhykkeille. Rannoille tulisi istuttaa myös jokea
varjostavaa kasvillisuutta kalojen ja rapujen viihtyvyyden lisäämiseksi. Rapujen elinolosuhteita voitaisiin monessa paikassa parantaa lisäämällä suojapaikoiksi kiviä tai salaojaputkia. Kalojen elinmahdollisuuksia Loviisanjoessa voitaisiin parantaa kiveämällä ja soraistamalla koskia ja virtapaikkoja. Paikoitellen Loviisanjoki on lähes umpeenkasvanut ja kalojen vaellusmahdollisuuksien sekä melontamahdollisuuksien parantamiseksi vesikasvillisuutta pitäisi poistaa esimerkiksi niittämällä. Loviisanjoelle on mahdollista perustaa melontareitti, mutta joen varteen pitäisi tehdä kanootinlaskuja rantautumispaikkoja.

Jokirapu tulisi palauttaa takaisin Loviisanjokeen ja ravunpyynti tulisi kieltää istutustoimenpiteiden ajaksi. Loviisanjoella tulisi harkita taimenkannan kotiuttamista istuttamalla joko taimenen mätiä tai
pienpoikasia tai pyyntikokoisia taimenia. Istutuksissa pitäisi käyttää sellaista taimenkantaa, joka on peräisin mahdollisimman läheltä Loviisanjokea.

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajan mukaanViimeksi lisätytAsiasanatJulkaisijat

Aineistojen tallennus

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Tietosuoja
Saavutettavuusseloste
Valtioneuvoston kanslia
Puolustusministeriö
Liikenne- ja viestintäministeriö
Ulkoministeriö
Valtiovarainministeriö
Työ- ja elinkeinoministeriö
Oikeusministeriö
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriö
Sisäministeriö
Maa- ja metsätalousministeriö
Ympäristöministeriö

Valtioneuvoston kanslia
|
Valtioneuvoston hallintoyksikkö
·julkaisutuotanto(at)vnk.fi | vnk.fi·
Palvelun tuottaja
Kansalliskirjasto
Valtioneuvoston kanslia
Valtioneuvoston hallintoyksikkö
julkaisutuotanto(at)vnk.fi | vnk.fi
Palvelun tuottaja Kansalliskirjasto